Ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan koulutuksiin muutosehdotuksia – sote-alan korkeakoulutusta pohtiva hanke on päättynyt

Ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan koulutusten rakenteisiin ehdotetaan muutoksia. 

Kuvateksti
Suomalaisen kätilötutkinnon rakennetta ehdotetaan muutettavaksi Euroopan unionin ammattipätevyysdirektiivin mukaiseksi.
Kuva: iStock

Ensihoitaja lisättäisiin terveydenhuollon ammattihenkilölakiin, sairaanhoitajat saisivat oman väylän pätevöityä ensi- tai terveydenhoitajaksi ja kätilötutkinnon rakenne muutettaisiin ammattipätevyysdirektiivin mukaiseksi. 

Muutokset sisältyvät sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeen eli Sotekon loppuraporttiin.

"Ehdotusten käytännön toteuttaminen riippuu siitä, päätyvätkö ne seuraavan hallituksen ohjelmaan", sanoo Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ensimmäinen tehyläisille keskeinen ehdotus koskee kaksoistutkintoja. 

Ensihoitajan tutkintonimike pitää lisätä terveydenhuollon ammattihenkilölakiin, ja ensihoitaja pitää laillistaa sekä ensihoitajana että sairaanhoitajana.

Näin toimitaan jo terveydenhoitajan ja kätilön tutkintojen kohdalla.  Kaikki tutkinnot sisältävät myös sairaanhoitajan tutkinnon. 

Toinen ehdotus koskee sairaanhoitajan mahdollisuutta opiskella terveyden- tai ensihoitajaksi. Ehdotuksen mukaan sairaanhoitajille luotaisiin ammattikorkeakouluun erillinen hakuväylä ja säädökseen perustuvat lisäopinnot, jotka johtavat terveyden- tai ensihoitajan tutkintonimikkeeseen.

Nykyään sairaanhoitaja hakee opiskelupaikkaa yhteishaussa siinä missä muutkin hakijat. Jos hän saa opiskelupaikan, ammattikorkeakoulu räätälöi hänelle opinnot, jotka johtavat terveyden- tai ensihoitajan tutkintoon.

"Muutos vapauttaisi paikkoja hakijoille, jotka ovat saattaneet jäädä ilman opiskelupaikkaa epätasa-arvoisessa kilpailuasetelmassa", Kurtti sanoo. 

Kolmas ehdotus koskee kätilön tutkinnon rakenteen muuttamista niin, että opiskelija suorittaisi ensin sairaanhoitajaopinnot ja niiden päälle 1,5 vuotta kestävät kätilöopinnot. Muutos johtaisi siihen, että Euroopan unionin ammattipätevyysdirektiivi tunnustaisi suomalainen kätilötutkinnon automaattisesti. 

"Tällä hetkellä suomalaisen kätilön koulutuksen kestoon liittyvät seikat eivät täyty ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti, vaikka koulutus sinänsä laadukasta onkin."

Loppuraportti esittää myös lukuisia muita uudistuksia, jotka liittyvät sote-alan korkeakoulutukseen.