Koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä on vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana. Tämä merkitsisi arviolta lähes 15 000 alkavaa täyttä tai osittaista, määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä lähivuosina. Kaikkiaan kunta-alalla ja hyvinvointialueilla on noin 527 000 työntekijää.
Maakuntien väliset erot heijastavat muun muassa alueiden ikä-, sairauspoissaolo- ja ammattirakenteita.
Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä kunta-alan ja hyvinvointialueen työntekijää kohden oli suurin vuonna 2025 Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla, pienin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Pitkittyneitä sairauspoissaoloja, jotka ovat voimakkaammin kytköksissä työkyvyttömyysriskiin, oli työntekijää kohden eniten Kymenlaaksossa ja Lapissa, vähiten Uudellamaalla ja Etelä-Savossa.
”Päivitetty ennuste kertoo, että koko maan tasolla hieman edellistä arviota suurempi osuus työntekijöistä on suuressa riskissä päätyä ennenaikaisesti pois työelämästä.”
Edellisessä vuoden 2025 ennusteessa riski koski keskimäärin 2,6 prosenttia kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä, nyt 2,8 prosenttia.
Riskin kasvua selittävät erityisesti vanhempien ikäryhmien pitkittyneiden sairauspoissaolojen lisääntyminen edellisvuodesta sekä henkilöstön ikääntyminen vanhuuseläkeiän alarajan noustessa.
Työkyvyttömyysriski vaihtelee paljon suurimpien ammattiryhmien välillä ja erot kasvavat jopa nelinkertaisiksi.
Pienimmän riskin ammattiryhmiä ovat lääkärit (1,2 %) ja luokanopettajat (1,4 %), suurin riski taas on sairaala- ja laitosapulaisilla (5,3 %) sekä siivous- ja keittiötyöntekijöillä (4,5 %).
Työkyvyttömyysriski myös kasvaa voimakkaasti iän myötä. Alle 35-vuotiaiden kolmen vuoden riski on keskimäärin 0,4 prosenttia ja 35–49-vuotiaiden 1,2 prosenttia. 50–54-vuotiailla riski nousee 3,3 prosenttiin ja tätä vanhemmilla se on jo noin 7,2 prosenttia.
Esimerkiksi yli 55-vuotiaista hammashoitajista, lähihoitajista sekä sairaala- ja laitosapulaisista jo noin joka kymmenes on välittömän työkyvyttömyyseläkeriskin uhan alla.
Ennusteen taustalla vaikuttavat useat henkilöstöön ja organisaatioon liittyvät tekijät, kuten työntekijän ikä, sukupuoli ja ammatin luonne, mutta myös esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehistoria, vanhuuseläkeiän läheisyys sekä sairauspoissaolojen määrä ja laatu.
”Ennuste antaa organisaatioille arvokasta tietoa niistä henkilöstöryhmistä, joiden kohdalla työkyvyttömyysriski on kohonnut. Näin tilanteeseen voidaan reagoida jo entistä varhaisemmassa vaiheessa ja käynnistää toimet työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi”, Sohlman painottaa.
Työkyvyttömyydestä aiheutui Kevan arvion mukaan vuonna 2025 kunta-alalle noin 700 miljoonan euron ja hyvinvointialueille noin 600 miljoonan euron välittömät kustannukset. Sairauspoissaolojen osuus näistä kustannuksista oli yhteensä yli 900 miljoonaa euroa.
Puolet sairauspoissaolojen välittömistä kustannuksista aiheutui yli 30 päivän poissaoloista, vaikka tällaisia poissaoloja oli vain noin seitsemällä prosentilla henkilöstöstä. Pitkien sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy on siten tärkeää sekä työurien että kustannusten näkökulmasta.
Yhden lyhyen (1–5 päivän) poissaolojakson välittömät kustannukset olivat työnantajille keskimäärin 400 euroa, keskipitkän (6–30 päivää) noin 1 900 euroa, ja pitkän noin 6 000 euroa. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen vaikutus työnantajan eläkemaksuun oli vuonna 2025 keskimäärin 185 000 euroa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyttä työntekijää kohden.
