Hyvinvointialueiden erot syvenevät – osalla alueista paine mittaviin sopeutuksiin jatkuu

Hyvinvointialueiden talous on kohentunut, mutta alueiden väliset erot kasvavat. THL:n mukaan osalla alueista mittavat sopeutustoimet jatkuvat, mikä käy myös henkilöstön voimille.

Kuvateksti
THL suosittelee, että Suomen sairaalaverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena. Erikoissairaanhoidon työnjako edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä hyvinvointialueiden välillä.
Kuva: iStock

Hyvinvointialueiden välinen eriytyminen on syventynyt. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen asiantuntija-arviosta. 

Ylijohtaja Piia Aarnisalo toteaa, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet vakauttamaan talouttaan, hillitsemään kustannusten kasvua ja parantamaan monien palvelujen saatavuutta.

”Samalla alueiden väliset erot kuitenkin kasvavat. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus voidaan turvata koko maassa.” 

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Vuonna 2025 alueiden yhteenlaskettu tulos oli noin 725 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja vain kuusi aluetta teki alijäämäisen tuloksen. Aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää oli kuitenkin edelleen yhteensä 1,7 miljardia euroa.

Väestö kasvaa erityisesti Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Väestöään menettävillä alueilla ikääntyminen, korkea sairastavuus ja työkyvyttömyys ylläpitävät korkeaa palvelutarvetta.

Osalla alueista paine mittaviin sopeutustoimiin jatkuu. Toistuvat yt-neuvottelut ovat kuormittaneet henkilöstöä ja voivat lisätä sairauspoissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta.

”Se, että useita hyvinvointialueita on päätynyt valtiovarainministeriön erillismenettelyihin, kertoo tilanteen vakavuudesta. Kyse ei ole yksittäisistä talousluvuista vaan alueiden erilaisista kyvyistä vastata kasvavaan palvelutarpeeseen ja uudistaa palvelujaan”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Nina Knape. 

Erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja käytössä on edelleen huomattavia alueellisia eroja, joita palvelutarve selittää vain osittain. THL:n mukaan erikoissairaanhoidon työnjako edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä hyvinvointialueiden välillä. Myös sairaalaverkkoa pitäisi tarkastella valtakunnallisena kokonaisuutena.

Peruspalveluissa raskaiden palvelurakenteiden purkaminen ja korvaavien palvelujen kehittäminen vievät aikaa. Esimerkiksi iäkkäiden palveluissa ympärivuorokautista hoivaa voidaan vähentää vain, jos kotihoitoa ja sitä tukevia palveluja on riittävästi.

Kotihoidon toteutumatta jääneet palvelutunnit ja asumispalvelujen odotusajat viittaavat puutteisiin tarpeenmukaisen tuen saamisessa ja resursoinnissa. Huomattavat alueelliset erot erityisesti kotihoidon peittävyydessä osoittavat, että avunsaanti riippuu myös asuinpaikasta.

Eri hyvinvointialueiden raportit THL:n sivuilla ja tilastotietoa.