Antibiootit lapsilla ovat yleisiä. Alle viisi prosenttia lapsista ei syönyt yhtäkään antibioottikuuria 12 ikävuoteen mennessä, kertoo Kelan tutkimus.
Antibioottikuurien määrä lapsuudessa on yhteydessä siihen, kuinka pitkään lapsi on kotihoidossa. Nuorempana varhaiskasvatuksessa aloittaneille lapsille kertyy enemmän kuureja kuin myöhemmin aloittaneille.
Tämä ilmenee Kelan tuoreesta tutkimuksesta, jossa seurattiin vuosina 2000–2005 syntyneitä lapsia.
Antibioottien käyttö lapsilla on yleistä. Lapsille kertyi keskimäärin 10 antibioottikuuria 12 ikävuoteen mennessä.
Alle kolmevuotiaana varhaiskasvatuksen aloittaneilla lapsilla oli keskimäärin 11 antibioottikuuria ennen 12 ikävuotta. Yli kolmevuotiaana päivähoidon aloittaneilla vastaava luku oli 9 kuuria.
”Suurissa ryhmissä taudit tarttuvat helpommin. Altistuminen tarttuville taudeille näyttäisi selittävän aikaisemmin päiväkodissa aloittavien yleisempää antibioottien käyttöä”, sanoo erikoistutkija Tapio Räsänen Kelasta.
Taudit tarttuvat entistä hanakammin, koska päiväkotien koot ovat viime vuosina kasvaneet ja perhepäivähoito vähentynyt. Lisäksi lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa entistä nuorempina.
Alle viisi prosenttia lapsista ei syönyt yhtäkään antibioottikuuria 12 ikävuoteen mennessä. Suurin osa kuureista määrätään ennen kouluikää.
Tarpeetonta antibioottien käyttöä on pyritty vähentämään.
”Jokainen turha antibioottikuuri lisää riskiä resistenssin kehittymiselle. Esimerkiksi suuri osa lievistä korvatulehduksista paranee pienillä lapsilla itsestään ilman antibiootteja”, sanoo tutkimuspäällikkö Heini Kari Kelasta.
Varhaislapsuuden antibioottialtistus voi olla yhteydessä myöhempiin terveysongelmiin, kuten allergioihin ja astmaan.
