Ukrainan hoitajista lähtenyt noin joka kolmas

”Ukrainassa hoitajilla on vaaralliset ja muutenkin huonot työolot, jota Venäjän hyökkäyssodan pitkittyminen vain korostaa. Hoitajat joutuvat venymään”, sanoo Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.

Sodan vuoksi terveydenhuollon henkilöstöön kohdistuu kasvava, hallitsematon työkuorma. Tätä vahvistaa Euroopan julkisten alojen ammattiliittojen kattojärjestö EPSU:n haastattelututkimus, johon osallistui 46 ukrainalaista hoitajaa.

Selvityksen mukaan monen hoitajan arkeen kuuluu työskentely vaarallisissa oloissa. Työolojen puutteellisuutta korostavat vanhentuneet työvälineet ja rakennuskanta. Sote-sektorin infrastruktuurista noin 40 prosenttia on tuhoutunut. Moni tekee ylitöitä ilman siitä maksettavia lisiä ja monilta on jäänyt saamatta etulinjassa työskenteleville luvatut palkanlisät. Hoitajan keskipalkka euroiksi muutettuna on muutamia satoja euroja.

”Palkat ovat järkyttävän huonot. Selvityksen mukaan hoitajat eivät tunne työehtosopimuksiaan, sillä ne ovat työpaikkakohtaisia eivätkä hoitajat läheskään aina saa tietoa niiden sisällöstä.”

Vuoden 2014 jälkeen Ukraina on menettänyt noin joka kolmannen hoitajan. Kokonaismäärä on pudonnut 378 000:sta 257 000:ään.

”Hoitajia on paennut maasta ja osa on vaihtanut alaa. Alalle on vaikea saada uusia työntekijöitä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että sairaanhoitajaopiskelijoiden määrä on laskussa.”

Koivuniemi muistuttaa, että sodan vuoksi hoitajien asema on jäänyt toissijaiseksi, koska varat laitetaan sotatalouteen. Silti tutkimus esittää hoitajien tilanteen helpottamiseksi henkilöstömäärän lisäystä ja palkkojen korotusta. 

”Sitä on vaikea toteuttaa, sillä ammattiyhdistysliike on todella heikko Ukrainassa. Ammattiliittojen asemaa ja työelämäoikeuksia on myös heikennetty lainsäädäntöteitse.”

Viime toukokuussa EPSU julkaisi tiedotteen, missä se painotti sitä, kuinka Ukrainan hallituksen pitäisi nähdä ay-liike liittolaisena eikä vihollisena.

Tehy saattaa ensi vuoden alussa ottaa aktiivisen roolin Ukrainan sote-alan liittojen tukemisessa, jos tuolloin käynnistyy Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n pilottihanke. Tehyllä on kokemusta vastaavasta toiminnasta esimerkiksi Kosovossa ja Filippiineillä.

”Olisi ensimmäinen kerta, kun SASK:n pilotti käynnistyisi sotaa käyvässä maassa. Ukrainassa on edessä valtava jälleenrakennusurakka ja suomalaiset ammattiliitot haluavat olla tässä työssä mukana.”