Teho-osastolla työskenteleville sairaanhoitajille tulee perustaa tutkinto, joka johtaa erityispätevöitymiseen tehohoidossa. Näin esittää tehohoitokonsortio.
Tehohoitokonsortiossa ovat edustettuna kaikki yliopistolliset sairaalat ja sitä johtaa Kuopion yliopistollinen sairaala.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on selvittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista mahdolliseen seuraavaan epidemia-aaltoon.
Selvityksessä tehohoitokonsortio esittää tehohoitostrategiaa, jonka yksi osa erikoistumiskoulutus on.
Suomi on Euroopassa harvinainen poikkeus siinä, että maassa ei ole tutkintoon johtavaa tehohoitosairaanhoitajan koulutusta. Suomessa teho-osastot kouluttavat itse sairaanhoitajista
erikoisosaajansa.
Myös Tehy on ehdottanut tehohoidon erikoistumiskoulutusta. Koulutus parantaisi sairaanhoitajien urakehitystä.
"Erikoistumisen pitää näkyä myös sairaanhoitajan palkassa. Tällä hetkellä vaativasta työstä ei makseta riittävästi", sanoo Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Vartiainen. Hän on työskennellyt lasten ja aikuisten tehohoidossa.
Suomessa tehohoito on rakennettu vain normaalioloja varten.
Tehohoitolaitteita on riittävästi, mutta pulaa on osaavasta tehohoidon henkilöstöstä.
Tehohoitostrategia edellyttää uusien tehohoitajien kouluttamista. Tehohoitoa pitää pystyä epidemiatilanteessa tarjoamaan niin, että sairaalan muu toiminta ei häiriydy.
Tehohoitokonsortion mukaan aito varautuminen edellyttää ylimääräistä henkilökuntaa, joka harjoittelee hätätilanteita ja poikkeusoloja varten ja on käytettävissä poikkeustilanteissa.
Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 250–270 varsinaista tehohoitopaikkaa. Lisäksi sairaaloissa on erilaisia teho- tai osastovalvontapaikkoja, Niiden määrästä ei ole valtakunnallista kokonaiskuvaa.
Korona-aikana sairaaloissa on 11.4.2022 mennessä toteutunut yhteensä 2 156 koronapotilaan tehohoitojaksoa.
