15 prosenttia eli joka kuudes ei kokenut olleensa kuntoutunut koronasta vuoden jälkeen sairastumisestaan.
”Remdesiviirillä ei näyttänyt olevan suurta vaikutusta pitkäaikaisoireisiin, ja noin 15 prosenttia potilaista oli vielä vuoden päästä sairaalahoidosta puolikuntoisia tai sitäkin huonommassa kunnossa”, SOLIDARITY-tutkimusta Suomessa johtava urologian professori ja Husin erikoislääkäri Kari Tikkinen sanoo.
Tikkinen muistuttaa, että tutkimuksen vaihteluväli on suuri, joten varmuus asiasta voidaan saada, jos pitkäaikaistutkimuksia julkaistaan lisää.
Suomalaiset ovat aiemmin osana kansainvälistä tutkimusta osoittaneet, että remdesiviiri sairaalahoidossa varhain aloitettuna vähentää koronakuolleisuutta.
Helsingin yliopistossa johdetussa SOLIDARITY Finland -tutkimuksessa oli mukana 13 suomalaista sairaalaa. Tutkimuksen 208 sairaalahoitoa tarvinneesta koronapotilaasta kaikki saivat koronapotilaille suositeltua sairaalahoitoa. Heistä 114 potilasta satunnaistettiin ryhmään, joka sai muun hoidon lisäksi remdesiviirilääkitystä ensimmäisestä sairaalapäivästään lähtien keskimäärin viiden vuorokauden ajan. Potilaat olivat keski-iältään 58-vuotiaita.
Remdesiviirilääkettä annetaan suonensisäisesti. Se vaikuttaa parhaiten, kun sitä saa heti infektion alkupäivinä. Lääkkeestä ei ilmennyt tutkimuksen aikana haittavaikutuksia.
Juuri julkaistu tutkimus on ensimmäinen koronaan liittyvä satunnaistettu lääketutkimus, jossa potilaiden tilaa on seurattu vuoden ajan.
