Väitöstutkimus: Synnytyssairaalat tarjoavat laadukasta hoitoa myös kiireen keskellä

Uusi tutkimus selvitti kiireen vaikutusta synnytyssairaaloiden antamaan hoitoon. Synnytyssairaalat tarjoavat laadukasta hoitoa myös kiireen keskellä. Eroja eri yksiköiden välillä voi kuitenkin olla.

Kuvateksti
Synnytysyksikön koko ja kiire voivat vaikuttaa hoidon laatuun.
Kuva: Kristiina Kontoniemi

Synnytyssairaaloiden toiminnalle on tyypillistä, että synnyttäjien lukumäärä vaihtelee. Siitä syntyy ajoittaista kiirettä.

Kiireen vaikutusta synnytysten hoidon laatuun ei kuitenkaan ole Suomessa tutkittu aikaisemmin.

Terveystieteiden maisteri Riitta Vilkko tutki väitöskirjatyössään synnytyssairaaloiden hiljaisten ja kiireisten päivien yhteyttä synnyttäjien ja vastasyntyneiden hoidon laatuun. Tutkimuksen mukaan synnytyssairaalat tarjoavat laadukasta hoitoa myös kiireisimpinä päivinä, mutta eri synnytysyksiköissä hoidon laatu voi vaihdella.

Hoidon laatua mitattiin alalla yleisesti käytettävillä laatumittareilla, jotka koostuvat synnytyksen aikana tehtävien toimenpiteiden määrästä ja diagnoosikoodeista, jotka kertovat hoidon lopputuloksesta. Kiireen määrittelyssä käytettiin synnytysyksiköille laskettua optimaalista aikaa, jolloin yksikkö toimii sille ominaisella mitoituksella.

Vilkko tarkasteli synnytyksiä ottaen huomioon koko palvelujärjestelmän ja eri kokoisissa synnytyssairaaloissa. Aineisto muodostui koko väestön kattavasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syntymärekisteristä vuosilta 2006–2016. Se sisälsi tiedot 634 810 synnytyksestä.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiireisten päivien määrä vaihteli synnytysyksiköiden välillä. Suurissa yksiköissä toiminta oli tasaisempaa, mutta pienemmissä jo pienet muutokset asiakasvirrassa aiheuttivat kiirettä.

Kiire vaikutti yksittäisissä synnytysyksiköissä vaihtelevasti tarjottujen palvelujen määrään. Kiireisinä päivinä suuremmissa yksiköissä pystyttiin tekemään synnytykseen liittyviä toimenpiteitä ja tarjoamaan kivunlievitystä samaan tapaan tai jopa enemmän kuin muina aikoina. Pienemmissä yksiköissä kiire osittain vähensi toimenpiteiden määrää. Esimerkiksi keisarileikkausten määrä väheni kiireaikana pienissä yksiköissä 18 prosenttia ja lisääntyi hiljaisina päivinä 15 prosenttia.

”Erot kertovat todennäköisesti siitä, että suuressa sairaalassa on pientä yksikköä parempi mahdollisuus lisätä vauhtia tarvittaessa. Kun pienessä synnytyssairaalassa henkilökunta tunnistaa kiiretilanteen, potilaita voidaan lähettää eteenpäin suurempiin sairaaloihin. Hiljaisina päivinä synnyttäjän tilannetta voi mahdollisesti seurata pidempään myös pienemmissä yksiköissä.”

Saman suuntainen ilmiö näkyi myös vastasyntyneiden voinnissa. Kiireisten päivien aikana sikiön synnytyksen aikaisten hapenpuutteiden määrä väheni keskussairaaloissa, mutta kasvoi yliopistosairaaloissa. Vilkon mukaan tapaukset oli todennäköisesti ohjattu pienistä yksiköistä suurempiin.

”Myös muissa vastasyntyneen terveydentilaan liittyvissä tapahtumissa oli sairaaloiden välisiä eroja. Ne liittyvät todennäköisesti lähettämiskäytäntöihin, sillä kaikkien synnytyssairaaloiden tasolla kiireen aiheuttamia vaikutuksia ei kuitenkaan todettu.”

Vilkon mukaan jatkotutkimusta tarvitaan etenkin siitä, millaisissa tilanteissa ja millä perusteilla synnytyssairaalat lähettävät synnyttäjiä toisiin yksiköihin kiireaikoina. Vilkko myös esittää, että synnytysyksiköille määritettäisiin kullekin ominainen kiireaika. Näin voitaisiin tutkia lisää kiireen yhteyttä hoidon laatuun.

Synnytysten määrä Suomessa on vähentynyt. Samalla pieniä synnytyssairaaloita on lakkautettu ja palveluita on keskitetty suurempiin yksiköihin. Synnytyssairaaloiden henkilöstömitoitus on laskettu sen mukaan, paljonko synnytyksiä on päivässä keskimäärin.

TtM Riitta Vilkko väittelee 10.3.2023 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Busy day effect on the Finnish obstetric ecosystem". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann -sali, Naistenklinikka, Haartmaninkatu 2, 00290, Helsinki.