Kuva: Unsplash

Anteeksiantamaton

Tapaan jatkuvasti lapsia ja aikuisia, joilta ei ole pyydetty anteeksi. Miksi? Koska monelle aikuiselle anteeksipyytäminen on vaikeaa. Muiden ihmisten ja olosuhteiden syyttäminen taas on helppoa.

”Anteeksi, lapseni, että jouduit kasvamaan minun valintojeni vuoksi avioeroperheessä. Anteeksi, ettei minulla ole työkiireiden vuoksi ollut riittävästi aikaa sinulle. Anteeksi, että olen kohdellut sinua väärin.” Nämä ovat kaikki voimakkaita ja tärkeitä lauseita.

Hän, joka odottaa turhaan anteeksipyyntöä käpertyy itsesyytökseen, hämmennykseen, vihaan tai katkeruuteen. Se on iso taakka kantaa mukanaan, ja voi muuttaa koko elämän syöksykierteeksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

”Anteeksi, että petin luottamuksesi. Ymmärrän tehneeni väärin ja kadun käytöstäni. Voitko antaa tämän minulle anteeksi?” Näiden lauseiden sanominen sydämestä on aikuiselle joskus liian vaikeaa. 

Sillä ei ole meille aina väliä, että toinen ihminen on ansainneen kuulla tärkeät sanat. Annamme sanomattomien sanojen katkoa ihmissuhteita, tappaa rakkauden ja rikkoa lapsen tai aikuisen mielen.

Se, ettei aikuinen pyydä aidosti anteeksi ei ole aina ymmärtämättömyyttä. Se voi olla piittaamattomuutta, epätietoisuutta tai avuttomuutta. Pahimmillaan se on laskelmoitua. Sillä tavoin väärintekijä vapautuu vastuustaan, rikkoo ihmissuhteen rajat ja vetäytyy ylpeyden linnakkeeseensa.

Mitä sitten liian pitkään anteeksipyyntöä odottanut voi tehdä? Lopettaa odottamisen ja päästää irti katkeruudestaan. Antaa anteeksi itselleen ja sitten väärintekijälle. Kulkea omassa elämässään eteenpäin ja jättää myrkyllisen ihmissuhteen taakseen. Koska pahinta mitä voi itselleen tehdä, on nääntyä anteeksiantamattomuuteen.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille.

Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

Kommentit

Käyttäjän isidora kuva

Erosin. En ajatellut kertaakaan, että minun pitäisi pyytää anteeksi asiaa lapsiltani. Tärkeää oli minulle ja lasteni isälle, että meidän perhe oli meidän perhe, vaikka emme enää asuneetkaan kaikki saman katon alla. Minulla on aina ollut paljon töitä. En ole sitäkään pyytänyt lapsilta anteeksi. Yritin kaiken keskellä järjestää mahdollisimman paljon aikaa lapsille.
Olenko väärintekijä?

Käyttäjän Just näin  kuva

Minäkin erosin. Pelastaakseni lapset. Ja niin myös tein. Anteeksipyyntö lapsille ei ole käynyt mielessä, vaan ainoastaan 'kiitos' soi itselle omassa päässä. Hyvä minä.

Käyttäjän Anonyymi kuva

Minä elän nyt itsesyyttelyssä ja katkeruudesta. Irtipäästäminen vaikeudesta. Oli ainut ystäväni... Hän pyytää anteeksi mutta jatkaa samaa toimintaa ..
Menetin läheisen ...

Käyttäjän Hämmentynyt kuva

Elämä ei ole niin yksioikoista. Avioeroon päätynyt ihminen ei ole välttämättä piittaamaton, epätietoinen tai avuton, puhumattakaan että hän olisi laskelmoiva. Huonoon avioliittoon jäävä voi olla näitä kaikkia!
En ehkä tajunnut kirjoituksesi pointtia!