Vanhusten, lasten ja nuorten hoitotyössä sekä mielenterveys- ja päihdehoitotyössä oli tarpeita täydentää sairaanhoitajan tutkintoa, joka oli suoritettu EU- ja ETA-maiden ulkopuolella.
15 sairaanhoitajaa täydensi tutkintoaan suomalaisia osaamisvaatimuksia vastaavaksi Hämeen ammattikorkeakoulussa osana valtakunnallista SAILA-hanketta.
Hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen toimintamalli, jolla EU/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneet voivat hakea laillistamista Suomessa. Hankkeessa oli tällä erää mukana 20 ammattikorkeakoulua.
Opetus, harjoitukset ja simulaatiot toteutettiin suomeksi.
Sairaanhoitajat harjoittelivat esimerkiksi steriilin ympäristön luomista ja siinä toimimista, katetrointia, infuusioiden ja suonensisäisen lääkityksen aloittamista, sairaalaelvytyksen toteuttamista sekä riskitilanteiden tunnistamista erilaisten apuvälineiden avulla.
Laillistujilla oli pääasiassa hyvät kädentaidot, ja monet hoitotoimet sujuivat ammattitaitoisesti.
Täydennyskoulutustarpeita oli myös lääkehoidossa.
"Monissa muissa maissa lääkäri laskee lääkelaskut, joten lääkelaskut olivat uutta ja niitä harjoiteltiin ahkerasti", terveysalan lehtori Katja Rautiainen sanoo.
"Aina ei tosin ollut selvää, johtuivatko vaikeudet varsinaisesti laskutaidosta vai oliko taustalla vaikeutta ymmärtää sanallisia tehtäviä suomeksi."
Aseptiikassa laillistujien taidoissa oli eroa verrattuna suomalaiseen näyttöön perustuvan toimintaan.
Myös potilaan ohjaaminen oli monille hankalaa osin puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi. Moni laillistuja puhui hyvin suomea, mutta oli vaikeampaa käyttää suomea uudessa, erilaisessa tilanteessa.
