Hoitajapula vaikuttaa lisäksi hoitajien jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen. Kun työmäärä kasvaa ja resurssit vähenevät, hoitajat joutuvat usein tekemään ylitöitä ja venymään väsymykseen saakka. Tämä voi johtaa uupumukseen, stressiin ja työmotivaation laskuun, vaikka kuinka haluisi toimia unelma-ammatissaan.
Ilman muuta jokainen hoitaja haluaa tarjota parasta mahdollista hoitoa potilailleen, mutta kun resurssit eivät riitä, se saattaa tuntua mahdottomalta tehtävältä. Uupuneet hoitajat eivät välttämättä kykene tarjoamaan samanlaista tukea, apua ja laadukasta hoitoa kuin muulloin.
Hoitajat tekevät parhaansa kulloisessakin tilanteessa. Mutta. Hoitajien pula-aika on rakenteellinen ongelma, johon tarvitaan entistä parempia ratkaisuja. Terveydenhuoltojärjestelmän on edelleen panostettava koulutukseen, palkkaukseen, rekrytointiin ja hoitoalan vetovoiman lisäämiseen. Vain siten hoitajapulan negatiivisia vaikutuksia voidaan hillitä.
Potilaan ei tulisi koskaan joutua pohtimaan, jaksaako hoitaja tehdä työnsä tai saako potilaana tarvitsemiaan sote-palveluita hoitajapulan vuoksi. Valitettavasti hoitajapula on niin vakava, että se sulkee tänä kesänä ympäri maata sote-palveluita. Sillä on kauaskantoisia vaikutuksia kansanterveyteen ja -talouteen.
Se juna meni jo, jolla hoitajapula olisi voitu välttää. Sen perään on turha enää haikailla. Sen sijaan potilaana olisin vakavasti huolissani hallitusohjelmassa kaavailluista sote-alan miljarditason säästötavoitteista. Uskon, että jos kaavailut toteutuvat, hoitovelkaa ei saada taittumaan.
Lopuksi haluaisin muistuttaa, ettei kesän hoitajapula ei ole työvuorossa olevan hoitajan vika, vaikka sen seuraukset kuinka potilasta harmittaisivat. Kun hoitaja tekee parhaansa, enempään hän ei kykene. Kiitos siis jokaiselle potilaalle, jolla sairaanakin riittää ymmärrystä hoitajalleen. Hän tekee pula-ajan resursseilla tekee sen, mitä tehtävissä on.
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
