Tehy paheksuu myös tapaa, jolla työnantaja yrittää ajaa asiaa eteenpäin. Tehyn mukaan työnantaja yrittää verhota muutoksia ”hallinnollisiksi". Tulevista, pysyvistäkään työpisteiden muutoksista ei tarvitsisi neuvotella henkilöstön kanssa, vaan työnantaja päättäisi niistä yksin. Todellisuudessa kyse on Tehyn mukaan isosta muutoksesta.
"Keski-Suomen hyvinvointialue ujuttaa henkilöstölleen muutosta, jolla se saisi tällaisen vallan tulevaisuudessa, vaikka tällä hetkellä mikään ei muuttuisi. Haiskahtaa hämäykseltä. Työsuhteessa kyseessä on kuitenkin sopimussuhde, ei sanelusuhde", sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen.
Tehyn mielestä työssäkäyntialueen muutokselle ei ole nykyhetkessä perustetta tai tarvetta. Moni erikoissairaanhoidon ammattilainen voi tehdä työtään vain keskussairaalassa, joten hänen työssäkäyntialueensa ei tule olla koko hyvinvointialue.
Myöskään syrjäisemmän kunnan alueella työskentelevää ammattilaista ei tule voida velvoittaa yhtäkkiä pysyvän työpisteen uudelleen määrittelyllä 150 kilometrin päähän töihin ja käyttämään työmatkoihin omaa aikaansa ja rahaansa.
Jos työntekijät komennetaan työhön ympäri hyvinvointialuetta, se vaikuttaa Tehyn mukaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
"Ei voi olla niin, että samanaikaisesti kuin hyvinvointialueilla keskitetään toimintoja, työntekijän pitäisi olla valmis hyppäämään käskettäessä mihin tahansa. Onko tavoitteena, että työnantaja säästää ja työntekijä maksaa?" Pehkonen kysyy.
Yhteistoimintaneuvottelut liittyvät ensi vuoden talousarvion valmisteluun. Neuvottelut kohdistuvat koko henkilöstöön. Hyvinvointialue pyrkii säästämään 60 miljoonaa euroa ja 570 henkilötyövuotta. Yksi tavoite on muuttaa työssäkäyntialueeksi koko hyvinvointialue.
Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Eija-Liisa Heikkilä ei halua kommentoida yhteistoimintaneuvotteluja, jotka ovat kesken.
