Tätä seuraa kun kaksi hoitajaa viidestä puuttuu – ja näitä vuoroja on yhä enemmän

Aamuraportti alkaa tutulla uutisella: kaksi hoitajaa viidestä on sairastunut. Kolmen jäljelle jääneen hoitajan suusta kuuluu yhteen ääneen pitkä huokaus. Tiedämme jo, että sijaisen saaminen arkiaamuvuoroon olisi pieni ihme.

Hoitajien puuttuminen vaikuttaa koko työryhmän toimintaan. Työpareja puuttuu, potilasta hoitaa hänelle vieras hoitaja ja suunniteltuja toimenpiteitä on peruttava. Joudumme jälleen kerran sanomaan potilaille ja heidän läheisilleen, ettemme ehdi tehdä kuin aivan pakolliset työt.

Hoitajapulan syventyessä näitä aamu-, ilta- ja yövuoroja on yhä enemmän. Tilanne on kestänyt jo vuosia, eikä nopeaa helpotusta ole odotettavissa. Se ei voi olla vaikuttamatta työssä jaksamiseen ja työstä palautumiseen. Meillä on yhden potilaan sijasta yhä useampina päivinä kaksi: potilas ja hänen hoitajansa.

Normaalivuorosta selviytymisvuoroon hyppäämisen aikana ilmaan jää roikkumaan vaikeasti ratkaistavia kysymyksiä. Miten potilaiden hoito priorisoidaan ja tehdään eettisesti kestävästi? Missä kulkee riittävän laadukkaan hoidon raja ja miten stressitilanteessa vältetään mahdollisimman moni hoitovirhe?

On vaikea pukea sanoiksi, mitä hoitaja kokee työskennellessään kriisivuorossa kriisivuoron perään. Alan ulkopuolisen on vaikeaa ymmärtää, miten kroonistunut tilanne syö ammattiylpeyttä ja työmotivaatiota. Ympärillä on kärsimystä, mutta sitä ei voi kunnolla lievittää kuin teoriassa.

Hoitajille on siirretty lukuisia tehtäviä muilta ammattialoilta. Hoitajapulassa kaikki ne tehtävät jäävät tekemättä ja tekemättömät työt kumuloituvat. Kiirevuorossa hoitajan on keskityttävä vain hoitotyöhön. Muu saa jäädä.

Sairaalan käytävillä juostessa tulee miettineeksi, miten pitkään syvenevä hoitoalan häiriötila voi jatkua. On raskasta miettiä sairaita ihmisiä kasvavissa hoitojonoissa ja seurata sote-alan työyksiköiden sulkemista hoitajapulan vuoksi.

Keikkavuoron jälkeen pää piippaa hetken tyhjää. Pukukopissa tulee mielessään kerranneeksi, onko ehtinyt tehdä edes hoitotyön minimin. Kotimatkalta tulee usein soitettua lisäraportti unohtuneista työtehtävistä seuraavan vuoron hoitajille. Palautuminen rankoista puutetyövuorosta vaatii erityisiä voimia.

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.