Jouhkin tutkimuksen kohteena ovat ihmiset, jotka elävät jatkuvien vaatimusten paineessa. Tässä maailmassa mitataan askelia, kaloreita ja suorituksia älysormuksin, jolloin elämästä on tullut optimointiprojekti. Tällöin kodit ovat investointeja, lomat elämystehtailua, vapaa-aika saavutettavuutta.
Jouhki muistuttaa, ettei ihmisen mieli ole sopeutunut tähän, jolloin saattaa etsiä huojennusta mielihyväkokemuksista.
”Tunnetun vertauksenkin mukaan olemme kaktuksia sademetsässä. Aivomme on jo esihistoriallisista ajoista ohjelmoitu etsimään mielihyvää niukoissa oloissa, mutta nyky-yhteiskunta tarjoaa nopean mielihyvän lähteitä meille ylenpalttisesti. Se muuttaa käyttäytymistämme ja tekee meistä haavoittuvampia riippuvuuksille.”
Jouhki kuvaa eskapismia "välitilana": vaiheena, jossa käyttäytyminen on toistuvaa mielihyvän hakemista, mutta ei vielä riippuvuutta. Juuri tässä kohtaa olisi mahdollista pysähtyä ja tarkastella, mitä todellisuutta ihminen oikeastaan pakenee.
Riippuvuuksia ei tulisi käsitellä irrallisina ongelmina, vaan elämänilmiöinä, jotka heijastavat yhteiskunnan muutosta ja sen synnyttämää ahdistusta.
”Jos alkoholista, rahapeleistä tai digipelaamisesta tulee tapa paeta yksinäisyyttä, stressiä tai arjen ristiriitoja, kyse ei ole enää yksilön valinnoista. Kyse on siitä, miten olemme rakentaneet todellisuuden, jossa pakeneminen tuntuu helpoimmalta vaihtoehdolta.”
Väitöstyö tarjoaa tieteellisen selkänojan A-klinikkasäätiön ajamalle linjalle: riippuvuuksia on torjuttava ennen kuin ne syntyvät, esimerkiksi rajoittamalla altistumistamme riippuvuutta aiheuttaville tuotteille ja palveluille, parantamalla mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta ja vahvistamalla yhteisöllisyyttä.
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri Hannu Jouhkin sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja The Easy Way Out: Escapism as a central motive for addictions tarkastetaan perjantaina 16. toukokuuta kello 12 Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.
