Osassa hyvinvointialueita yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon hoitoa odottaneiden määrä väheni vuonna 2024. Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu nykyään pääosin hoitajavetoisesti.
Perusterveydenhuollon käynneistä peräti kolme neljästä oli laillistetuille hoitajille, kuten sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Näin nimenomaan niistä käynneistä, joiden tuli toteutua lain mukaan kahden viikon sisällä.
Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemista tiedoista.
Näistä hoitajakäynneistä lähes kaikki (95 prosenttia) toteutuivat 14 vuorokauden enimmäisajassa.
Hoitajien hoitamista ensikäynneistä tapahtui etänä kolme neljästä. Etäasioinneista lähes kaikki toteutuivat viikon sisällä.
Vuonna 2024 perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyssä oli voimassa useita enimmäisaikoja. Hoitoon tuli päästä kahden viikon kuluessa, kun kysymys oli sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta ja hoito kuului yleislääketieteen alaan.
Vuonna 2024 potilaan tuli lain mukaan saada yhteys terveyskeskukseen arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana.
Kuitenkin vain viisi palvelunjärjestäjää 24:stä arvioi pystyneensä vastaamaan kaikkiin perusterveydenhuoltoon tulleisiin yhteydenottoihin lain mukaisesti saman arkipäivän aikana.
Suun terveydenhuollossa tilanne oli parempi. Suun terveydenhuollossa 10 palvelunjärjestäjää 24:stä pystyi vastaamaan kaikkiin yhteydenottoihin saman arkipäivän aikana.
Palvelunjärjestäjä tarkoittaa niitä julkisia terveydenhuollon toimijoita, jotka ovat velvollisia tuottamaan tiedot. Näitä ovat hyvinvointialueet, Helsinki, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, vankiterveydenhuolto ja vastaanottokeskusten terveydenhuolto.
Avosairaanhoidon hoitoon pääsyyn kahden viikon sisällä kuuluvista lääkärillä käynneistä 41 prosenttia oli etäasiointeja. Käynneistä 71 prosenttia toteutui kahden viikon enimmäisajassa vuonna 2024.
Hoitoon pääsyn nopeudessa oli kuitenkin alueellisia eroja. Parhaiten lääkärille pääsi kahdessa viikossa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, jossa käynneistä 91 prosenttia toteutui 14 päivässä.
”Lääkäriin pääsy näyttäisi hidastuneen alkuvuonna 2025. Hoitoonpääsyn enimmäisaikoja väljennettiin vuodenvaihteessa 23 vuotta täyttäneillä potilailla”, toteaa THL:n erikoissuunnittelija Tiina Marttila.
Koko maassa kiireettömään erikoissairaanhoitoon hoitoa odottaneiden määrä väheni liki 10 000 potilaalla vuonna 2024.
Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä väheni Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla sekä Husissa.
Pitkään hoitoa odottaneiden potilaiden määrä yhteensä koko maassa kasvoi vuonna 2024. Vuoden alussa yli puoli vuotta odottaneita oli jonottajista 15,5 prosenttia (25 967 potilasta), kun vuoden lopussa osuus oli 17 prosenttia (26 790 potilasta).
”Osa hyvinvointialueista on onnistunut vähentämään pitkään odottaneiden määrää. Kesällä odottaneiden määrä lisääntyi kuten aiempinakin vuosina. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden tilanne alkuvuonna 2025 jatkuu hyvin samankaltaisena kuin vuoden 2024 aikanakin”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen.
Kaihileikkausta odotti vuoden 2024 lopussa kaikkiaan yli 13 000 potilasta ja polven tai lonkan tekonivelleikkausta yli 12 000 potilasta.
Polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen odottaneiden määrä vähentyi vuoden 2024 aikana 3 136 potilaalla. Vuoden 2024 lopussa toimenpidettä odotti yli 12 000 potilasta, joista yli puoli vuotta odottaneita oli 30,4 prosenttia.
Tietojen vertailtavuuden vuoksi hoitoon pääsytietojen tilastoraportit kattavat nyt koko vuoden 2024 tiedot aiemmin 2–3 kertaa vuodessa ilmestyneiden tilastoraporttien sijaan. THL julkaisee lisäksi sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon hoitoon pääsytiedoista kuukausittain päivittyviä tietokantaraportteja.
