Tuleeko sinusta kummallinen?

Kuvateksti
Kuva: Gratisography

Mielen järkkyessä ihmistä ei aina enää nähdä työkaverina, siskona, vaarina tai normaalina (mitä se ikinä tarkoittaakaan). Hänestä tulee sairas, erilainen tai outo. Se ei auta mielenterveydeltään heikentyneen ihmisen toipumista.

Osa taipuu muiden näkemyksen alla, kun oma mieli ei toimi odotetulla tavalla. He alkavat käyttäytyä, kuten he ajattelevat esimerkiksi masentuneen tai skitsofreniaa sairastavan käyttäytyvän. He mukautuvat ympäristön oletettuihin odotuksiin ja jäävät roolinsa vangeiksi.

Kun kysyn tällaiselta ihmiseltä kuulumisia, hän alkaa luetella oireitaan tai kysyy mitä se minulle kuuluu. Näissä tilanteissä hölmistyn. Minä kun vain halusin kuulla mitä toiselle ihmiselle kuuluu. Ehkä vastaus johtuu siitä, että kysyjä on psykiatrinen sairaanhoitaja. Mutta millaisen kuvan annan silloin itsestäni ja ammatistani?

Mietin usein, miten vaikeaa mielenterveyskuntoutujalla on. Ei välttämättä oireiden vuoksi, vaan sen kanssa miten ympäristö häneen suhtautuu. Miten kammeta itsensä takaisin arkeen, kun ihmiset ympärillä käyttäytyvät oudosti? Välttelevät, ihmettelevät, supisevat ja kyselevät kiusallisia kysymyksiä joihin ei ole aina vastauksia.

Jokaisen elämä voi muuttua sekunnissa mielenterveyskuntoutujaksi. Käsi ylös, kuinka moni haluaisi itseään kohdeltavan huomenna eri tavoin kuin tänään, tai edes kutsuttavan mielenterveyskuntoutujaksi. Kuinka moni haluaisi ihmisten katsovan itseään eri tavoin, kääntyvän perään, nauravan tai säälivän? Aika harva meistä.

Haluan meidän kaikkien miettivän hetken, tuleeko meistä negatiivisessa mielessä kummallisia mielenterveyden heikentymisen edessä. Ja tähän loppuun haluan kirjoittaa yhden asian. Tilanteestasi huolimatta muut ihmiset eivät voi määritellä sitä kuka olet ja mihin mielesi kykenee. Positiivisessa mielessä meistä jokainen on yhtä kummallinen omalla ainutlaatuisella tavallaan.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille.

Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.