Opistoasteen suorittaneet voivat täydentää tutkintoaan ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Kuva: iStock

Opistoasteelta maisteriksi vai amk:sta yamk:ksi – kumpi on pätevämpi?

Kumpi tutkinto tuottaa paremman pätevyyden: maisterin tutkinnolla täydennetty opistoasteen tutkinto vai amk-tutkinto, jota on täydennetty yamk-tutkinnolla?

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja tiedeyliopiston maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja ja siten koulutusmaailmassa samanarvoisia. Jos työnantaja edellyttää tehtävään ylempää korkeakoulututkintoa, molemmat tutkinnot tuottavat hakijalle muodollisen pätevyyden. Muu pätevyys ja osaaminen riippuvat siitä, millaisiin tehtäviin työnantaja etsii työntekijää.

Myös opistoasteen suorittaneet ovat saaneet vihdoin mahdollisuuden täydentää tutkintoaan ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Heidän etunaan työnhaussa on pitkä työkokemus.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Esimerkiksi sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä. Amk-tutkinnosta voidaan lukea hyväksi kandidaatintutkintoon kyseisen yliopiston opetussuunnitelman mukaisesti 114–120 opintopistettä ja opistoasteen sairaanhoitajakoulutuksesta 100 opintopistettä. Täten kandidaatintutkintoon jää suoritettavaksi 60–80 opintopistettä. Opintojen ohjeellinen kesto on yksi vuosi. Maisteritutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Sen ohjeellinen kesto on kaksi vuotta.

Työnantajien suhtautuminen tutkintoihin on kuitenkin eri asia kuin oppilaitosten käytännöt. Mutta opiskelu kannattaa aina!

Julkaistu Tehy-lehdessä 9/2019

Mainos
Mainos