”Lapsi voi olla kotona hyvinkin puhelias, vilkas ja temperamenttinen, mutta päiväkodissa tai koulussa hän saattaa olla hyvin hiljainen, vetäytyvä ja jopa jähmeä. Hänen voi olla vaikea aloittaa työskentelyä tai noudattaa opettajan antamia ohjeita”, kertoo Husin lastenpsykiatri Mia Sarvanne.
Lapsesta saattaa saada itsepäisen tai uhmakkaan vaikutelman, mutta tästä ei ole todellisuudessa kyse. Lapsi ei vain pysty puhumaan kyseisessä tilanteessa, Sarvanne tähdentää.
”Hän ei pysty vastaamaan kysymyksiin, tervehtimään, kiittämään tai pyytämään anteeksi. Eikä hän välttämättä pysty pyytämään apua tai lupaa päästä vessaan.”
Lapsi saattaa kokea olevansa kuin jättiareenalla, kun opettaja kysyy kysymyksen ja hänen odotetaan vastaavan.
Puhumisen estää voimakas lamaantumisreaktio, joka liittyy usein voimakkaisiin pelkotiloihin.
”Useimmat meistä pelkäisivät puheen pitämistä jättiareenalla. Nämä lapset tai nuoret saattavat kokea olevansa kuin jättiareenalla, kun opettaja kysyy heiltä kysymyksen ja heidän odotetaan vastaavan”, Sarvanne havainnollistaa.
Vaivasta kärsivät lapset ja nuoret ovat kertoneet, etteivät he vain pysty puhumaan tai heistä tuntuu kuin olisi este kurkussa. Kaulan alueelle voi tulla niin voimakas lihasjännitys, että se estää äänihuulia värähtelemästä.
Autismikirjon häiriöt yleisiä
Valikoivan puhumattomuuden taustasyyt ovat osin tuntemattomia, mutta perimällä ja perheellä on vaikutuksensa. Valikoivasti puhumattomien lasten perheissä nimittäin esiintyy enemmän psykiatrisia ja neuropsykiatrisia häiriöitä kuin muissa perheissä, kertoo Miina Koskela uudessa Turun yliopiston väitöskirjatutkimuksessaan.
”Valikoivasti puhumattomien sisaruksilla on enemmän tarkkaavuushäiriöitä ja autismikirjon häiriöitä kuin kontrolliperheiden sisaruksilla. Tämä voisi viitata siihen, että näillä häiriöillä on yhteisiä taustatekijöitä”, Koskela selvittää raportissa.
Lapsen on helpompi puhua, kun kiinnität huomiota yhteiseen lasta kiinnostavaan tekemiseen.
Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan 63 prosenttia valikoivasti puhumattomista lapsista täytti myös autismikirjon häiriön kriteerit. Autismikirjon lapsilla puhumattomuusoire alkaa usein myöhemmin kuin muilla ja jatkuu pidempään, jopa aikuisuuteen asti.
Vuonna 2023 BMJ Psychiatry -lehdessä julkaistu usean tutkimuksen katsaus summaa, että valikoivasta puhumattomuudesta kärsivillä ahdistuneisuushäiriön kriteerit täyttyvät 80 prosentilla. 41 prosentilla ilmenee sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö.
Altistusta vähitellen
Valikoivasta puhumattomuudesta kärsivä alkaa harvoin puhua ilman aikuisten asiantuntevaa apua, toteaa Mia Sarvanne. Jos puhumattomuus pitkittyy, lapsi voi omaksua puhumattoman roolin ja siitä voi olla vaikea luopua. Puhumattomuuden jatkuessa nuoruusikään sosiaalinen ahdistuneisuus lisääntyy.
Täsmähoitoa valikoivaan puhumattomuuteen ei ole, mutta apua on usein asteittaista altistamisesta puhumistilanteille.
”Tämä tapahtuu samaan tapaan kuin fobiahoidossa: lapsi totutetaan vähitellen ahdistusta herättäviin tilanteisiin. Myös perheen huomioiminen on hoidossa tärkeää, sillä ympäristön tuki ja ymmärrys voivat vaikuttaa merkittävästi lapsen toipumiseen.”
Mielenterveystalon verkkosivuilta löytyy ilmainen omahoito-ohjelma. Se on tarkoitettu vanhemmille, joiden lapsen on vaikea puhua tietyissä tilanteissa.
