”Jos kehu taas kohdistuu ihmisen persoonaan, vastaanottaja saattaa ajatella, että eihän esihenkilö tunne minua ja syntyy epäaitouden kokemus.”
Positiivista palautetta ei kannata antaa itsestäänselvästä asiasta, joka kuuluu toisen ydinosaamiseen joka tapauksessa. Tällöin kehun saaja voi tuntea, että häntä pidetään avuttomana.
”Mutta ei pidä huolestua liikaa siitä, osaako kehua oikein. Jos huomaa, ettei kehu mennyt aivan kohdalleen, kehuaan voi korjata.”
Aitous huomataan
Kehun on syytä olla aina aito.
”Kun on listattu lähijohtamisen tyylejä, niin aito ja autenttinen tapa toimia nousee arvostetuksi”, Jaana-Piia Mäkiniemi sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esihenkilön kannattaa avata työhön liittyviä ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja erityisesti päätöstensä perusteluja.
Entä voiko kehu olla suorastaan haitallinen?
”Kyllä, jos se on epäaito, valheellinen tai ei perustu mihinkään.”
Etenkin julkisesti kehumisessa esihenkilön on tärkeää toimia tasapuolisesti.
”Helpommin tulee ehkä kehuttua niitä ihmisiä, jotka ovat itsekin myönteisiä vuorovaikuttajia. Mutta muillakin on tarve saada kehuja. Eikä pidä olettaa, että hyvä ja osaava työntekijä ei tarvitsisi työssään kehuja.”
Myöskään työkavereiden keskinäisen kehumisen voimaa ei kannata unohtaa. Kehuminen katkaisee työssä hiertävien asioiden puimisen, jolloin päästään puhumaan työn hyvistä puolista.
”Kehu on kuin myönteistä liimaa. Mukavaa, arkista jaettavaa.”
Kehumaan voi oppia
Entä ihmiset, joiden on vaikea antaa tai ottaa vastaan kehuja? Heille Mäkiniemellä on yksinkertainen neuvo.
”Käytössämme on yksi todella hyvä ja myönteinen sana: kiitos. Sen lisääminen omaan vuorovaikutukseen on helppoa. Kiitoksen vastaanottaminen saattaa olla myös vähän helpompaa kuin kehun.”
Mäkiniemen mielestä vuorovaikutustaitojen kohentaminen on aina mahdollista, ja monesti se kannattaa aloittaa juuri kiittämisestä.
”Kiittäminen on arkista, mutta sen voima on tosi suuri, sillä se herättää myönteisiä tunteita.”
Kehut kantavat niihin hetkiin, jolloin on annettava korjaavaa palautetta.
Jos kiitoksen tai kehujen antaminen kasvokkain tuntuu vaikealta, voi kokeilla sähköpostia. Silloin kehun antaja voi rauhassa miettiä, miten muotoilee viestinsä. Saaja voi puolestaan lukea viestin omassa rauhassaan ilman, että tarvitsee reagoida välittömästi mitenkään.
Joskus kehujen vastaanottamisen vaikeus voi johtua Mäkiniemen mielestä kursailusta.
”Uskon, että kehu lämmittää vastaanottajaa silti.”
Kantaa yli vaikeuksien
Kehujen antamisella on kauaskantoisia seurauksia. Esimerkiksi esihenkilön viljelemät kehut kantavat myös niihin hetkiin, jolloin on annettava korjaavaa palautetta tai tartuttava johonkin vaikeaan asiaan työyhteisössä.
”Jos esihenkilö on rakentanut arjessa myönteistä vuorovaikutusta, se on lujittanut keskinäistä luottamusta. Silloin on helpompi istahtaa alas pohtimaan myös vaikeita asioita.”
Korjaavaakin palautetta sisältäviin keskusteluihin kannattaa sisällyttää tilanteeseen liittyvä kehu tai kiitos.
”Esihenkilö voi kiittää työntekijää esimerkiksi siitä, että tämä on tullut keskusteluun. Myös toivoa kannattaa sanoittaa: pystymme ratkaisemaan tämän yhdessä. Sellaista tilannetta ei olekaan, jossa myönteisyys ei kannattaisi. Sen pitää vain olla tilanteeseen sopivaa.”
Kehu voi saada potilaan kokemaan, että hän selviytyy.
Kiireen keskellä hyvä vuorovaikutus ei välttämättä onnistu, Mäkiniemi muistuttaa.
”Väsyneen ja stressaantuneen ihmisen ei ole helppoa olla myönteinen vuorovaikuttaja. Niinpä esihenkilöille tulee turvata edellytykset sille, että he pystyvät olemaan riittävästi vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa ja että heillä riittää energiaa myönteisyyteen.”
Potilas kaipaa rohkaisua
Kehumista kannattaa hyödyntää myös potilastyössä.
”Vastaanotolle tulevalla ihmisellä saattaa olla epätoivoinen ja huolestunut olo. Silloin ihminen tarvitsee pystyvyyden tunnetta. Kehu voi saada ihmisen kokemaan, että hän selviytyy.”
Kehuminen helpottaa vuorovaikutusta ja saa aikaan pystyvyyden tunteen. Erityisen tärkeitä kehut ovat esimerkiksi pitkissä kuntoutumisprosesseissa, joissa tarvitaan motivaatiota vaikkapa harjoitusten tekemiseen.
”Ihmisen on tärkeää tietää, että on onnistunut jossakin, vaikka kaikki asiat eivät olisikaan hyvin.”
