Pesetkö kasvojasi jääkylmällä vedellä? Kyse on aistimodulaatiosta, joka yleistyy nopeasti psykiatristen potilaiden hoidossa

Psyykkisiin ongelmiin yhdistyy usein aistitiedon poikkeamia, joihin voi vaikuttaa aistimodulaatiohoidolla.

Kuvateksti
Taysin lasten- ja nuorisopsykiatrian aistimodulaatiohuoneessa voi tehdä sovelluksen avulla esimerkiksi syvähengitysharjoituksia.
Kuva: Riina Peuhu

Kun vauva imee vaistomaisesti peukaloaan, hän saa tuntoaistia aktivoivan rauhoittavan kokemuksen. Tämä on neurotieteellinen esimerkki siitä, miten keskushermosto – aivot ja selkä­ydin – hakeutuu luonnostaan tasapainoon aistitiedon avulla.

Lukuisat sisäiset ja ulkoiset aistimukset vaikuttavat samalla periaatteella olotilaamme ja tietoisuuteemme. Tähän perustuu suhteellisen tuore hoitomuoto, aistimodulaatio. Siinä aistimuksia korostetaan tai vaimennetaan esimerkiksi valon, äänen, hajun tai kosketuksen avulla.

Aistimodulaation perimmäinen teho perustuu niin kutsuttuun alhaalta ylös -vaikutukseen, joka on tahdosta riippumaton ja syntyy usein hyvin nopeasti. Useimmat meistä ovat käyttäneet aistimodulaatiota tietämättään esimerkiksi pestessään kasvonsa aamulla jääkylmällä vedellä, havainnollistavat lehtori, toimintaterapeutti Irina Katajisto-Korhonen ja toimintaterapeutti Birgit Paavola useita tutkimuksia läpikäyvässä artikkelissaan.

Aistimodulaatio yleistyy Suomessa nyt erityisesti mielenterveyskuntoutuksessa. Katajisto-Korhosen mukaan useilla mielenterveyskuntoutujilla on haasteita vireystilan ja tunteiden säätelyssä.

”Pitkäaikaissairaiden elimistö on usein jatkuvassa stressitilassa. Aistimodulaatio voi lisätä asiakkaan kykyä olla reagoimatta epäolennaisiin ärsykkeisiin ja sopeutua paremmin ympäristön asettamiin vaatimuksiin.”

Apua autismikirjon häiriöihin

Monissa psykiatrisissa sairauksissa ilmenee poikkeavaa aistitiedon käsittelyä, kuten yliherkkyyttä tietyille aistiärsykkeille, osoittaa Journal of Psychiatric Research -tiedelehdessä vuonna 2022 julkaistu useiden tutkimusten katsaus.

”Aistimodulaatiota voidaan käyttää kaikkien psykiatristen potilaiden hoidossa. Sillä voidaan esimerkiksi pyrkiä lievittämään ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän potilaan ahdistusta tai persoonallisuushäiriöstä kärsivän potilaan aggressiivisuutta”, kertoo Tyksin ylilääkäri ja psykiatrian dosentti Tero Taiminen.

”Parhaat tulokset aistimodulaatiosta on saatu autismikirjon potilaiden kanssa. Tämä liittynee siihen, että autismikirjon häiriöissä esiintyy tavallisesta poikkeavia aistimuksia.”

Irina Katajisto-Korhonen kertoo esimerkin eräälle asiakkaalleen toteuttamastaan aistimodulaatiosta. Asiakkaalla oli voimakasta ahdistuneisuutta, paniikkihäiriö, ajoittaista masennusta ja traumahistoria. Hänen päivittäisiin rutiineihinsa sekä olotilaansa pyrittiin iskostamaan aisteja aktivoivia virikkeitä mahdollisimman paljon.

”Aamupäiviin hänelle suositeltiin vireystilaa nostavia keinoja, kuten kasvojen pesua viileällä vedellä, nopearytmisen musiikin kuuntelua ja tanssimista sekä tasapainotyynyn päällä istumista tietokoneella ollessa.”

Asiakas hyötyi kääriytymisestä elastaanikankaaseen.

Iltaa kohti asiakas pyrki laskemaan vireystilaansa esimerkiksi luontoääniä kuuntelemalla ja aktivoimalla syvätuntoaistiaan. Syvätuntoaisti toimii tiiviissä yhteistyössä liike- ja tasapainoaistin kanssa.

”Asiakas hyötyi psyykkisten oireiden hallinnassa kääriytymisestä elastaanikankaaseen. Se aktivoi syvätuntoaistia sekä asento- ja liikeaistia. Se oli hänelle kaikkein mieluisin aistimodulaatiomenetelmä.”

Mikäli potilaalla on traumatausta, hoitosuunnitelmassa korostuu traumaattisten aistikokemusten kartoittaminen ja laukaisevien tekijöiden välttäminen.

Yksinkertaiset välineet riittävät

Hoitohenkilökunnan saama koulutus aistimodulaatiosta voi vähentää psykiatristen yksiköiden eristystoimenpiteiden tarvetta. Tästä kertoo vuonna 2020 Journal of Mental Health Nursing -lehdessä julkaistu 15 potilaan tapaustutkimus. Sen mukaan aistimodulaatioon voidaan käyttää hyvinkin yksinkertaisia ja arkisia välineitä, kuten painopeittoa, fidget-kuutioksi kutsuttua stressilelua tai yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityä aistilaatikkoa.

”Pakon käyttöä tulisi pyrkiä vähentämään, sillä tilanne on usein asiakkaille ja henkilökunnalle epämieluisa ja voi aiheuttaa vaaratilanteita ja traumatisoitumista”, Katajisto-Korhonen tähdentää.

Suomen uusiin psykiatrisiin sairaaloihin on tulossa omia aistitiloja. Turun uuteen psykiatriseen sairaalaan niitä tulee peräti kahdeksan.

”Tarkoitus on, että aistihuoneet ovat kaikkien halukkaiden potilaiden käytössä. Aistihuoneet soveltuvat myös integratiiviseen aistimodulaatioterapiaan, jota toimintaterapeutit toteuttavat tavallisimmin ryhmäterapiana”, Tero Taiminen kertoo.

Integratiivinen psykoterapia yhdistää teoriaa ja menetelmiä useasta eri psykoterapiasuuntauksesta.

Luonto on erinomainen ympäristö aistimodulaation toteuttamiseen.

Aistihuoneissa asiakkaat voivat kokeilla itselleen mieluisia aistivälineitä ja toteuttaa sensomotorista kuntoutusta. Se voi soveltua esimerkiksi aivohalvauspotilaan kuntoutukseen tai lapselle, joka on motorisesti eli hermo- ja lihassolujen toiminnaltaan levoton.

Aistihuoneen ja yksilöllisesti räätälöidyn aistilaatikon välimuotona voidaan pitää liikuteltavaa aistikärryä, joka sopii hyvin laitosmaisiin ympäristöihin.

Myös luonto on erinomainen ympäristö aistimodulaation toteuttamiseen. Se tarjoaa useita terveyshyötyjä, erityisesti stressihormonitasojen tasaantumisen kautta.