Jos hajuaisti vääristyy, banaani voi tuoksua mansikalta ja ruoho kahvilta.
Ilman hajuaistimusta elämästä katoaa valtava vivahteiden viipale, sillä normaalisti ihminen tunnistaa ja muistaa jopa noin 10 000 hajua. Tämä ominaisuus myös pelastaa paljolta: esimerkiksi tulipalossa ensimmäinen varoitusmerkki on yleensä savun haju.
Ilman hajuaistia ei välttämättä myöskään huomaa pilaantunutta ruokaa tai juomaa tai omaa huonoa hygieniaa.
Maistamisestakin suurin osa on itse asiassa haistamista. Makuaistin menetykseksi luultu vaiva voi johtua hajuaistin heikentymisestä.
Hajuaisti on myös vahva muistin muoto: tietyt tuoksut vuosikymmenten takaa voivat palauttaa muistoja.
Kaikki tämä huomioon ottaen ei ole ihme, että heikentynyt hajuaisti huonontaa elämänlaatua ja voi aiheuttaa masennusta.
Tavallisimmin hajuaistin häiriöt johtuvat virusinfektioista, pään vammoista tai nenän altistumisesta tietyille kemikaaleille, etenkin tupakansavulle. Joskus hajuaistin häiriö on varhainen signaali hermorappeumasairaudesta, kuten Alzheimerin tai Parkinsonin taudista tai MS-taudista.
Koronainfektio on aiheuttanut paljon enemmän haju- ja makuaistin häiriöitä kuin muut virusinfektiot. Juuri hajun menetys ilman flunssalle tyypillistä nenän tukkoisuutta on koronan tyypillinen piirre.
”Koronan aiheuttamista hajuaistin muutoksista tyypillisin oire on hajuaistin häviäminen tai heikentyminen. Monella on ollut myös hajuaistin vääristymää eli hajut eivät tuoksu siltä, miltä niiden pitäisi tuoksua, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä allergologian erikoislääkäri, dosentti Seija Vento.
Jos hajuaisti vääristyy, esimerkiksi banaani voi tuoksua mansikalta ja ruoho kahvilta.
”Myös valehajuja on ilmaantunut eli potilas saattaa haistaa jonkin hajun, vaikka hajunlähdettä ei ole olemassa.”
Useimmissa tapauksissa hajuhäiriö kestää vain muutaman viikon.
Vento kertoo, että laajassa yli 3 000 potilasta käsittäneessä katsauksessa potilaista 67 prosenttia ilmoitti haju- ja makuaistin häiriöitä, kun taudinkuva oli lievä tai keskivaikea. Vakavammassa taudinkuvassa vastaava osuus oli 31 prosenttia. Joka viidennellä haju- tai makuaistin muutos oli taudin alussa ainoa oire.
Useimmissa tapauksissa hajuhäiriö kestää vain muutaman viikon, mutta useammalla kuin joka kymmenennellä hajuhäiriöt ovat jatkuneet pitkään, ilmenee Cell-lehden helmikuussa julkaistusta tutkimuskatsauksesta.
Isossa-Britanniassa kerätyn aineiston perusteella omikronmuunnos näyttää aiheuttavan jonkin verran vähemmän haju- ja makuaistin menetystä kuin aiemmat variantit, Vento kertoo.
Hajuaistin häiriö voi olla sensorinen tai johtumistyyppinen. Sensorinen häiriö syntyy, kun koronavirus tai jokin muu virus vaurioittaa hajuhermoja. Johtumistyyppinen hajuaistin häiriö johtuu puolestaan siitä, että nenän katon alue on niin tukossa, ettei hengitysilma pääse viemään hajumolekyylejä hajuepiteelille.
Tavallisin johtumistyyppinen hajuaistin heikkeneminen liittyy nenän polyyppisairauteen, toteaa korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti ja Terveystalon erikoislääkäri Matti Penttilä.
Polyyppisairaus pahenee yleensä infektioiden aikana, kun polyypit ja limakalvot turpoavat. Penttilän mukaan koronapotilaiden hajuhäiriöt ovat helpottaneet usein melko nopeasti, mutta pysyviäkin vaurioita on jäänyt.
”Yleensä pyrin tekemään nenäpotilailleni nenän tähystyksen ohuella jäykällä teleskoopilla. Sillä pääsee toteamaan myös nenän katon alueella olevat alkavat polyypit.”
Jos hajuaisti katoaa virusinfektion takia, kannattaa aloittaa mahdollisimman pian hajuharjoittelu. Se on edullista ja turvallista, ja sen tehosta on vankkaa tutkimusnäyttöä. Sen sijaan millään lääkehoidolla ei ole osoitettu olevan merkittävää tehoa koronaan liittyvien haju- ja makuhäiriöiden hoidossa.
Nenäpolypoosia eli nenän polyyppitautia hoidetaan nenään suihkutettavilla tai tiputettavilla paikalliskortisonivalmisteilla. On myös mahdollista käyttää tehokkaammin polyyppejä pienentävää tablettikortisonihoitoa 1–3 viikon kuureina. Uusimpana hoitomuotona on biologinen lääkehoito. Sitä voidaan käyttää joissain hankalissa tapauksissa, joissa nenä kasvaa täyteen polyyppejä eikä muu hoito auta riittävästi.
”Biologisilla lääkkeillä polyypit häviävät usein varsin tehokkaasti. Niillä voidaan korvata myös toistuvia polyyppileikkaushoitoja”, Penttilä kertoo.
Hajuharjoittelun potilasohje Terveyskirjastossa.
