Viiltely on nuoren keino paeta pahaa oloa

Sietämätön tuska saa nuoren viiltelemään itseään, sanoo psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Katja Myllyviita.

Kuvateksti
Viiltelystä jää arpia, jotka ovat näkyvissä loppuelämän.
Kuva: iStock

Miksi nuori viiltelee, psykologi Katja Myllyviita?

Viiltely on vakava oire, jonka taustalla on monta ongelmaa.

Viiltelijät kärsivät sietämättömästä ahdistuksesta, tunnottomasta olosta ja epämääräisestä pahasta olosta.

Viiltely tuottaa kehossa endorfiineja, jotka hetkellisesti helpottavat oloa ja voivat tuottaa jopa euforiaa. Viiltely tekee pahoinvoinnin näkyväksi, ja viiltelijä kaipaa empatiaa.

Viiltely voi myös nousta ilmiöksi. Nuoret näyttävät jälkiä toisilleen, jolloin viiltely saa symbolisen ”mullakin menee huonosti” -merkityksen.

Täydellisyyteen pyrkivillä niin sanotuilla kympin tytöillä viiltely voi olla keino rangaista itseään, jos he kokevat, että eivät ole pystyneet olemaan ihanneminänsä kaltaisia.

Mihin viiltely voi johtaa?

Viiltely tuottaa häpeää, mikä saa nuoren eristäytymään ja salailemaan tekoja vanhemmiltaan ja muilta aikuisilta. Puhumattomuus johtaa häpeän lisääntymiseen.

Usein nuorella on erikseen ”päiväminä”, joka käy koulua, ja ”iltaminä”, joka viiltelee. Minäkuvan hajoaminen hämmentää nuorta, koska ihminen pyrkii yhtenäiseen minuuteen ja käsitykseen itsestään.

Pitkään jatkuessaan toleranssi viiltelyyn kasvaa, eli keho ei enää tuotakaan endorfiineja ja anna sitä kautta hyvää oloa. Viiltelijä voi joutua viiltämään enemmän ja syvemmälle, mikä voi ­aiheuttaa hermovaurioita.
Viiltelystä jää arpia, jotka ovat näkyvissä loppuelämän. Jotkut peittävät niitä tatuoinneilla.

Kannattaako viiltelyä yrittää kieltää?

Kieltäminen ei hyödytä tilanteessa, jossa nuori on lukossa itsensä kanssa ja häneltä puuttuu turvallinen yhteys muihin ihmisiin. Kielto voi saada nuoressa aikaan tunteen, että hän ei kelpaa eikä osaa olla edes ahdistunut oikealla tavalla.

Kielto voi tehota tilanteessa, jossa viiltely johtuu ryhmäpaineesta ja nuori vasta kokeilee viiltelyä. Nopealla ja tehokkaalla tuella on saatu pysäytettyä viiltelyn leviäminen kouluissa.

Miksi viiltelystä on vaikea päästä eroon?

Viiltelyä on vaikea lopettaa, jos siitä on tullut tapa ja keino päästä eroon pahasta olosta.

Mitä nuorempana viiltely on alkanut ja mitä pidempään sitä on tehnyt, sitä vaikeampi sitä on lopettaa. Viiltelystä tulee keino rentoutua ja rauhoittua.

Nuori voi hyötyä korvaavasta keinosta, kuten jääpalan painamisesta iholle, kumilenksun napsauttamisesta ihoa vasten tai käsien tai kasvojen huuhtelemisesta kylmällä vedellä tai itsensä läkähdyttämisestä esimerkiksi juoksemalla hetken täysiä.

Korvaava keino aiheuttaa voimakkaan fyysisen tuntemuksen, jolla nuori voittaa aikaa ja yllyke viiltelyyn menee ohi.

Miten voi motivoida ottamaan vastaan apua?

Kun aikuinen huomaa viiltelyn, hänen pitää ottaa se puheeksi suoraan. Nuorelta voi kysyä esimerkiksi, miten arvet ovat syntyneet. Hänelle pitää kertoa, että viiltely on vakava oire ja ohjata avun piiriin.

Nuoret pettyvät, jos aikuinen ei ota arpia puheeksi.

Nuori saattaa kieltäytyä puhumasta asiasta, mutta hänelle on tärkeää kokea, että paha olo on nähty ja hän ansaitsee apua. Asiasta voi olla kuitenkin vaikeaa puhua oikealla tavalla. Nuoret ovat herkkiä puhetavalle, painostamiselle ja hoputtamiselle.

Monella on uhmakas ulkokuori, ja nuoret tulkitsevat vuorovaikutuksen helposti kielteisesti. Tunne-elämän ja persoonan epävakaus aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa. Tunnesäätelytaitojen opettelu vakauttaa ihmissuhteita, mikä puolestaan vähentää viiltelyn tarvetta.

Useimmat nuoret haluavat uhmastaan huolimatta päästä eroon viiltelystä. Jos nuori ei ole valmis luopumaan viiltelystä, häntä voi houkutella nimeämään jonkin yksittäisen ongelman viiltelyn taustalla ja tarjota apua siihen.

Kysy avoimia kysymyksiä: Miten voin auttaa sinua? Mihin toivoisit saavasi apua?

Miten viiltelijän vanhempia voi auttaa?

Vanhempia kannattaa muistuttaa pitämään huolta myös itsestään.

Vanhemmat ovat vaikeassa tilanteessa, koska he haluaisivat suojella lastaan, mutta tämä vahingoittaa itseään. Perheessä on kriisi, joka tuo mukanaan syyllisyyden tunteita. Ne on syytä käsitellä ja tunnistaa oman vastuunsa ja kykyjensä rajat.

Vanhempien kannattaa valita ongelman ratkaisussa keskitie. Ääripäissä vanhemmat joko yrittävät tehdä kaiken työn nuoren puolesta tai vetäytyvät vaikeasta tilanteesta kokonaan.

Miten hallitsen omat tunteeni hoitajana?

Viiltely voi herättää voimakkaita tunteita. Anna itsellesi lupa tunteisiin ja suhtaudu niihin hyväksyvästi. Mieti, liittyvätkö tunteet johonkin aiemmin kokemaasi.

Ihmissuhdetyötä tekevän on tärkeää huolehtia myös itsestään. Nuku, syö kunnolla ja vietä vapaa-aikaa.

Viiltelevän nuoren elämä on usein kaaottista, ja hänen voi olla vaikeaa sitoutua suunnitelmiin. Älä vaadi nuorelta liikaa.

Jaa vastuuta nuoresta muillekin ammattilaisille.

Joka kolmas masentunut nuori viiltelee

  • Viiltelijä pyrkii helpottamaan ­sietämättömiä tunteita, ­emotionaalista kipua ja ahdinkoa tai tunnottomuutta.
  • Taustalla voi olla persoonallisuus­häiriö, masennus, ahdistus, päihdeongelma, syömishäiriö tai pakko-oireinen häiriö.
  • Itseä ­vahingoittava toiminta voi johtua myös väkivallan kokemuksista. 
  • Hoitamatta jäänyt viiltely lisää itsemurhariskiä.
  • Viiltely on lisääntynyt länsimaissa. Suomessa 13–18-vuotiaista noin 
  • 12 prosenttia viiltelee itseään.
  • Masentuneista nuorista itseään viiltelee noin joka kolmas. Viil­telijät ovat useimmiten tyttöjä. 

Terveyskirjasto

Katja Myllyviita: Vapaaksi viiltelystä. Duodecim 2021.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
31.3.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
9.4.2021
Hyvinvointi
Julkaisupäivämäärä
19.4.2022