Hoitajan rooli istuu vahvasti ensihoidon vastuuopettajassa Katja Valtosessa. Se näkyy sekä suhteessa oppilaisiin että imuna kentälle. Kuva: Paula Myöhänen

Ensihoidon opettaja: Heitän keikkaa, jotta pysyn ajan tasalla

Katja Valtonen vaalii yhteyttä käytännön työhön.

Ensihoidon vastuuopettaja Katja Valtonen pani itsensä likoon viime vuonna. Hän suoritti terveydenhoitaja-sairaanhoitajan ja terveystieteiden maisterin tutkintojensa lisäksi perustason ensihoidon tentin ja kirjautui keikkalistalle. Kesällä loma-aikaan ja keväällä, kun lähiopetusta on vähemmän, Katja aikoo heittää keikkaa ensihoitajana tai päivystyksessä.

Etelä-Savon ammattiopistossa työskentelevästä Katjasta on tärkeää pysyä kärryillä, mitä käytännön työssä tapahtuu.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Kentällä on tehty paljon muutoksia viimeisten vuosien aikana. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspiiri (Essote) on rakentunut, triagea tehdään jo ambulanssissa ja käytännöt ja välineet kehittyvät koko ajan. Minulla on hyvä olla käytännön kokemusta siitä, missä mennään.

Vuodesta 2011 opettajana työskennellyt Katja myöntää kaipaavansa ”oikeisiin töihin” ja potilaskohtaamisten pariin. Paras yhdistelmä hänestä olisikin, jos hän voisi tehdä puolet työajasta opetustyötä ja puolet hoitotyötä.

Opettajan työn suola ovat kohtaamiset opiskelijoiden kanssa. Katja pyrkii opettajana vaalimaan vastavuoroisuutta ja avoimia suhteita oppilaisiinsa.

– Sanonkin aina, että tyhmiä kysymyksiä ei ole, vaan on tyhmää olla kysymättä.

Katja on otettu siitä, että opiskelijat uskaltavat kertoa hänelle ongelmistaan. Usein hän löytää itsensä hoitajan ja vara-äidin roolista.

– Kun aloitin opettajana, yllätyin siitä, miten moni nuori opiskelija voi huonosti. Oppimis- ja keskittymisvaikeudet ja masennus ovat yleisiä. Nuorilla on aika isoja asioita meneillään elämässään. Yhdessä niitä sitten selvitellään kuraattorin tai psykologin avustuksella.

Ja kun on ensin selätetty vaikeudet, ovat onnistumisetkin sitä kutkuttavampia.

– On opiskelijoita, jotka tuskailevat tunnilla, että asiat eivät tartu päähän. Mutta kun he pääsevät työpaikalle oppimaan, he osaavatkin ja ylittävät itsensä. Näissä onnistumisissa on hienoa olla mukana.

Ensihoidon osaamisala on vaativa kokonaisuus, ja hakijat haastatellaan. Haastatteluilla pyritään arvioimaan soveltuvuutta alalle ja karsimaan keskeytyksiä. Mutta silti keskeytyksiä tapahtuu jonkin verran.

– Mahdollisista opiskeluaikaisista haasteista huolimatta kaikki opiskelijani sijoittuvat hyvin työelämään. He ovat kysyttyä työvoimaa ambulansseihin, päivystykseen, palvelutaloihin ja kotihoitoon.

Ammatillinen koulutus uudistuu parhaillaan isosti. Perustutkinnon uudet perusteet astuvat voimaan ensi syksynä.

Uudistuksessa opiskelijan vastuu opinnoistaan lisääntyy. Kun samaan aikaan tapahtuu ammatillisen koulutuksen leikkauksia, on Katjalla huoli opiskelijoista.

– Nohevat oppijat kyllä pärjäävät. Olen huolissani niistä opiskelijoista, joilla ei ole vielä valmiuksia itsenäiseen opiskeluun. Lähiopetustunnit vähenevät, ja verkko-opinnot lisääntyvät. Verkko-opinnoissa tulee toki suoritettua opintokokonaisuus, mutta oppiiko opiskelija todella? Tämä on aika pelottava ajatus erityisesti, kun on kyse hoitoalan opiskelijoista.

Uudistuksen kulmakiviä ovat opintojen henkilökohtainen räätälöinti, työssä tapahtuvan oppimisen lisääntyminen ja vastuun siirtyminen enemmän työpaikoille sekä nuorten ja aikuisten ammattikoulutuksen raja-aitojen kaatuminen. Koska kaikki on vielä niin alussa, Katja ei osaa ennustaa, mitä kaikkea uudistus käytännössä merkitsee.

Isoin muutos Katjalle on se, että ensihoidon perustutkinnon perusteet muuttuvat kokonaan.

– Tähän asti opiskelijat ovat opiskelleet kaksi vuotta perusopintoja ja sen jälkeen vuoden verran osaamisalansa opintoja. Ensi syksystä alkaen ensihoidon opiskelijat ryhtyvät heti ensimmäisestä vuodesta opiskelemaan ensihoitoa. Tämä on hyvä juttu, sillä näin opiskelija saa enemmän aikaa oppia ja sisäistää asioita.

Positiivista uudistuksessa on Katjasta sekin, että jatkossa opiskelija voi valmistua nopeammin kuin kolmessa vuodessa. Myös lyhyet, vain muutaman viikon mittaiset, oppisopimukset tulevat uudistuksen myötä mahdollisiksi.

Työpaikalla oppimista tapahtuu ensihoidon opinnoissa jo nyt paljon. Haastatteluhetkellä maaliskuussa Katjan opiskelijat olivat kentällä oppimassa. Työelämäjakson kesto on yhteensä kaksitoista viikkoa, joista kuusi suoritetaan ensihoidossa ja kuusi päivystyksessä.

Katja kiittelee hyvää ja tiivistä yhteistyötä työpaikkojen kanssa.

– Essoten ensihoidossa työskentelee kaksi ulkopuolista kouluttajaa, joista toinen on lisäksi Essoten ensihoidon opiskelijakoordinaattori. Päivystyksen kanssa yhteistyö ei ole ihan niin tiivistä, mutta toimii silti hyvin.

Tärkeä taustatuki on Ensihoidon valtakunnallinen koulutusverkosto, jossa Katja on Etelä-Savon ammattiopiston edustajana. Verkoston tarkoituksena on lähentää organisaatioiden välisiä koulutusrajapintoja.

Keväisin Katjan työkuva poikkeaa paljon syksystä, jolloin päivät täyttyvät lähiopetuksesta. Kun oppilaat ovat työelämäjaksolla, Katjan työpäivät kuluvat suunnittelutyössä, palavereissa, kentällä olevien opiskelijoiden ohjaamisessa ja näyttöjen arvioinneissa.

Katja sanoo lähettävänsä opiskelijansa luottavaisin mielin työelämäjaksolle, sillä tietyt asiat ja simulaatiot on oltava onnistuneesti läpi ennen kuin kentälle on asiaa.

Kun uusia vastavalmistuneita ensihoitajia juhlitaan keväällä, opettajan tunnelmat ovat kaksijakoiset.

– On tietysti haikeaa, kun omat muruset lähtevät maailmaan. Mutta ennen kaikkea olen onnellinen, että he ovat vieneet opintonsa onnistuneesti loppuun. Valmistumisen jälkeen heistä tulee kollegoita, jotka ottavat yhteyttä myöhemminkin ja kertovat kuulumisiaan minulle.

Teksti Tiina Suomalainen