Maailman mittakaavassa Suomi on Lasse Lehtosen mukaan onnistunut koronan hallinnassa toistaiseksi hyvin. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

HUS:n Lasse Lehtonen: ”Koronatestaus vaatii ammattitaitoa”

Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen korostaa ammattitaidon ja koulutuksen merkitystä koronatestauksessa.

1. Millainen koronasyksy ja -talvi meille on tulossa?

On vaikea ennakoida, miten tilanne kehittyy. Kevät meni paremmin kuin etukäteen arvelimme. Kansalaiset noudattivat ohjeita, mikä lähes tukahdutti epidemian. On mahdollista, että pystymme pitämään epidemian kurissa. Voi myös olla, että tilanne huononee Suomessa, sillä muualta Euroopasta kuuluu huonoja uutisia.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

2. Miten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri houkuttelee lisää väkeä testaukseen?

Bioanalyytikkoja ja sairaanhoitajia pyritään siirtämään muista toiminnoista koronatestaukseen niin paljon kuin suinkin pystytään. Koronatestaus ja analytiikka ovat kovan tason osaamista, joten ketä tahansa ei näihin tehtäviin voi ottaa. Käytössä ovat työehtosopimuksen keinot eli suoritepalkkio ja työaikamuutoksista maksettavat palkkiot. Myös rekrytointilisästä on puhuttu.

Olemme onnistuneet rekrytoimaan uusia työntekijöitä, mutta valtiovallan edellyttämät määrät ovat niin suuria, että tilanne on vaikea. Omasta talosta ei voi siirtää kaikkia mahdollisia koronatestauk­seen, koska se halvaannuttaisi sairaaloiden muun toiminnan. Henkilöstöstä oli pulaa jo ennen koronaa.

Puhe kouluttamattomien sijoit­tamisesta näytteenottoon on outoa. Näyte pitää ottaa ammattitaitoisesti, jotta se on käyttökelpoinen ja luotettava. Myös aseptiikka pitää hallita. Kyse on yleisvaarallisesta tartuntataudista: väärin otettu ja käsitelty näyte on vaarallinen.

3. Miten työntekijöiden jaksamisesta testauksessa huolehditaan?

Seuraamme kuormitusta ja jaksamista koko ajan, mutta koville henkilökunta joutuu. Yritämme pitää huolta, ettei yksittäinen työntekijä joudu kantamaan liian suurta taakkaa. Näytteenotto suojavarusteissa on rankkaa työtä, joten pyrimme pitämään työolosuhteet inhimillisinä. Taisteluväsymystä on selvästi ilmassa. Vaatimukset ovat maaliskuusta lähtien kohdistuneet yksiin ja samoihin ammattilaisiin, jotka ovat taistelleet koronaa vastaan 24/7.

4. Mitä koronakriisi on opettanut suomalaisesta terveydenhuollosta?

Koko terveydenhuolto pelasi keväällä yhteen kaikilla tasoilla työn­tekijöistä johtajiin. Halusimme hoitaa epidemian hyvin, ja kaikki olivat ­valmiita venymään. Kuormitus tosin jakautui epätasaisesti, koska jotkin ­toiminnot ajettiin alas. Nyt kokonaisuus on hajanaisempi, kun valtio, kunnat ja sairaalat ovat ryhtyneet toimimaan omissa rooleissaan. Hoitovelkaa on ­kertynyt, ja kunnat ovat epätietoisia siitä, miten rahoitus järjestyy käytännössä.

5. Miten Suomi on onnistunut koronan hallinnassa?

Maailman mittakaavassa hyvin. Ruotsin ja Venäjän välissä luvut voisivat olla paljon huonommatkin.

6. Mikä on eniten yllättänyt koronakriisissä? 

Yhteisvastuu, kansalaisten valveutuneisuus ja halu noudattaa ohjeita.

Lasse Lehtonen

  • 58-vuotias diagnostiikka­johtaja Helsingin ja Uudenmaan­ sairaanhoitopiirissä.
  • Terveysoikeuden professori Helsingin yliopistossa.
  • Lääketieteen ja oikeustieteen tohtori.
  • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta.
  • Harrastaa poliittista historiaa, ­golfia ja kävelylenkkejä vaimon ­kanssa sekä katsoo jalkapallo­pelejä.
  • Kirjoittaa blogia.
  • Twitterissä @lasleh.

Julkaistu Tehy-lehdessä 9/2020.

 

Mainos
Mainos