Iso kiitos pandemiasta selviämisestä kuuluu terveydenhuollon ammattilaisille, jotka ovat olleet kovassa rääkissä viimeiset kaksi vuotta.
2. Mikä on ollut pandemian suurin opetus?
Avoimuus kannattaa. Vaikka soraääniä on kuulunut, suomalainen yhteiskunta suhtautuu viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten sanomisiin luottavaisesti.
Eriarvoisuuden kasvu on kuitenkin huolestuttavaa. Suurin epäileväisyys viranomaisia kohtaan on niissä yhteiskunnissa, joissa kansalaisten eriarvoisuus on suurinta. Demokratia on vaarassa, jos ihmiset kokevat, etteivät he ole samanvertaisia.
3. Mitä olisit tehnyt toisin pandemian hoidossa?
Pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutukset yhteiskunnan sulkutoimiin olisi pitänyt pystyä arvioimaan paremmin. Olisi täytynyt pystyä ennakoimaan, millaisen perinnön annamme lapsille ja nuorille, kun koulu siirtyy etäopetukseen ja harrastuksia suljetaan.
Kun ikäihmisiä käskettiin pysymään sisällä, he ottivat sen liian kirjaimellisesti, jolloin monen toimintakyky laski. Myös monet elinkeinot kärsivät sulkutoimista suhteettomasti.
THL:n resurssit vastata tiedon tarpeeseen ovat olleet naurettavan pienet, ja tieto THL:ssä on haavoittuvan tekniikan takana. Ei ole nykyaikaa, että tiedot koronapotilaiden määristä kerätään päivittäin kyselylomakkeella, jonka sairaalan johtaja lähettää THL:ään. On pakko kysyä, ovatko esimerkiksi Kanta-järjestelmään menneet rahat käytetty hyvin: järjestelmää on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa, mutta sieltä ei saa ulos juuri mitään.
4. Milloin koronasta tulee tauti muiden tautien joukossa?
Siihen suuntaan näyttäisimme olevan nyt menossa, mutta syksy ja talvi ovat vielä kysymysmerkkejä. Valmisteilla on yhdistelmärokotteita, joita mahdollisesti suositellaan riskiryhmille ja ikäihmisille. Kaikista viruksista tulee muunnoksia, joten omikronin jälkeen tulee ihan varmasti uusia variantteja.
5. Miten ratkaisisit pahenevan hoitajapulan?
En ole tässä asiantuntija, mutta tiedän, että ongelma ei ole uusi. Itse ajattelen, että hyvään työyhteisöön tarvitaan joustavuutta, tiimityötä ja kaikkien ammattien arvostamista ilman turhanaikaisia nokkimisjärjestyksiä. Ihminen viihtyy työssä, jos se on mielekästä, siihen voi vaikuttaa eikä se ole liian raskasta. Ja kyllä palkalla pitää pärjätä.
Mika Salminen
- 57-vuotias Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja ja tutkimusprofessori.
- Vaihtaa tehtävää THL:n sisällä. Aloittaa syyskuussa hyvinvointivaikuttajat-osaston johtajana.
- Filosofian tohtori, virologian dosentti.
- Harrastaa veneilyä, mökkeilyä ja parvekepuutarhailua.
