Päihdeterapeutti Kalle Lähde neuvoo alkoholistin läheistä: Mieti, miten haluat joulusi viettää

Alkoholismista kannattaa puhua suoraan, sanoo päihdeterapeutti Kalle Lähde.

Kuvateksti
”Häpeä estää alkoholistia hakemasta apua”, sanoo Kalle Lähde. Hän on raitistunut alkoholisti ja päihdeterapeutti.
Kuva: Pasi Leino

 

1. Mitä oma kokemus alkoholismista antaa työhösi?

Omat kokemukseni ovat tärkeä työkalu.

Tiedän, miltä tuntuu sairastua alkoholismiin, sairastaa sitä ja toipua siitä. Pääsen kiinni siihen, miltä asiakkaasta tuntuu, kun hän tulee hoitoon ja kokee itsensä toivottomaksi tapaukseksi.

Omat kokemukseni luovat minulle katu-uskottavuutta – tiedän sairauteen liittyviä ­asioita ennen kuin asiakas on niitä minulle edes kertonut.

2. Miten sote-ammattilaisen kannattaisi toimia, jos epäilee potilaalla alkoholiongelmaa?

Ota alkoholismin mahdollisuus puheeksi kysymällä näin: Onko mahdollista, että olet sairastunut alkoholismiin? Kysymyksen muotoilu korostaa, että kyse on sairaudesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa otetaan alkoholismi edelleen liian harvoin suoraan puheeksi. Myös asenteissa on korjaamista, sillä liian moni ammattilainen ajattelee, että kyse on itse aiheutetusta ongelmasta.

Alkoholismi tuottaa erilaisia terveysongelmia. Alkoholisti hakee masennukseen ja unettomuuteen apua terveydenhuollosta, ja vastaanotto on oivallinen tilaisuus ottaa päihderiippuvuuden mahdollisuus puheeksi.

Moni alkoholisti on valmis ottamaan apua vastaan, mutta ei omalta häpeältään ja syyllisyydeltään kykene sitä pyytämään.

Kävin itsekin lääkäreillä hakemassa useita kertoja sairauslomaa ilmeisiin vieroitusoireisiini, mutta kukaan ei koskaan ottanut alkoholismia puheeksi.

3. Mitä tehdä, kun tietää jo ennalta, että läheinen juo jouluna liikaa?

Läheistä voi pyytää olemaan ­juomatta. Jos hän ei pysty siihen, juominen on jo pakkomielteistä. Jos tilanne on tämä, kannattaa kysyä itseltään, miten ja missä haluaa joulua viettää.

Alkoholistin läheinen sairastuu itsekin ja alkaa pitää normaaleina sellaisia asioita, jotka eivät kuulu normaaliin elämään.

4. Miten herättää halu hoitoon?

Alkoholistia kannattaa kannustaa hoitoon. Ylivoimaisesti suurin osa työpaikkani asiakkaista tulee hoitoon muusta kuin omasta aloitteestaan.

Hoidon tuloksiin ei vaikuta se, onko asiakas hakeutunut hoitoon itse vai jonkun toisen aloitteesta. Omaa motivaatiota tarvitaan toipumiseen, mutta me osaamme herätellä sitä.

Havahdutamme alkoholistin näkemään oman tilansa ja puhumaan siitä rehellisesti. Havahdutamme hänet myös siihen, että hän ei ole mikään tahdoton luuseri vaan sairastunut riippuvuussairauteen.

Omat ajatukseni heittivät aikoinaan kuperkeikkaa. Masennus ei ollutkaan juomiseni syy vaan seuraus.

5. Mikä suomalaisen yhteiskunnan suhtautumisessa alkoholiin on pielessä?

Siedämme ja ihannoimme kännijuomista siihen asti, kunnes joku meistä alkoholisoituu. Sen jälkeen kovetamme asenteemme ja käännämme hänelle selkämme. Toisaalta emme hyväksy sitäkään, että joku ei käytä alkoholia ollenkaan.

Yhteiskunnan keinot säännöstellä alkoholin saatavuutta eivät ehkäise alkoholismia. Ne tekevät kiusaa tavallisille ihmisille, jotka haluavat lasin viiniä ruuan kanssa. Alkoholisti hakee viinansa vaikka Saturnuksen renkaalta, jos Alko on auki kerran viikossa tunnin.

6. Minkä yhden asian haluaisit muuttaa suomalaisten suhtautumisessa alkoholiin?

Poistaisin alkoholismista häpeän. Häpeä nostaa kynnyksen hakea apua liian korkeaksi.

Kuka tahansa voi sairastua alkoholismiin, joten siitä pitäisi puhua kuten diabeteksestä tai korkeasta kolesterolista.

Kalle Lähde

  • 54-vuotias päihdeterapeutti, lähihoitaja ja kirjailija.
  • Kirjoittanut omiin kokemuksiin pohjautuvat romaanit Happotesti ja Loppuluisu. 
  • Työskentelee Kantamo Oy:ssa, joka hoitaa alkoholisteja Minnesota-mallilla.
  • Asuu Oripäässä yhteishuoltajuudessa olevien kahden koiransa kanssa. 
  • Harrastaa metsästystä, kamppailulajeja, kuntosalia sekä akryylimaalausta. 
  • Twitterissä @lahde_kalle.