Palkat pitää saada samalle tasolle kuin muissa länsimaissa, sanoo Pekka Puska.
1. Olet toiminut sekä kansanedustajana että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajana. Miten valtiovalta ja THL ovat onnistuneet koronaepidemian hoidossa?
Hallitus on ottanut poliittisen vastuun ja THL:n sanaa on kuultu. Käyttöön on otettu ennenkuulumattomat varotoimet. Ne ovat purreet käsittämättömän hyvin. Pandemioita tulee aina silloin tällöin, sillä eläinkunnassa eläviä viruksia ei voi hävittää.
2. Miten olet jaksanut koronakaranteenissa?
Uudenmaan eristyksen aikana tein kirjoitustehtäviä kotona Helsingissä. Sen jälkeen olen mökkeilyt erämaamökillä Ilomantsissa ja kesämökillä Vaasan rannikolla.
3. Uusin kirjasi kertoo sote-uudistuksen pitkästä historiasta. Milloin tulee valmista?
Kansanterveyden pitää olla sote-uudistuksessa ykkösasia. Kirjani Soten pitkä kaari lähtee liikkeelle kunnanlääkäreistä ja terveyssisarista ja etenee kansanterveyslakiin, joka vahvisti perusterveydenhuoltoa.
2000-luvulla ongelmat kasvoivat, kun terveyskeskusjärjestelmä rapautui. Ongelmat kiteytyivät siihen, ettei lääkäriin pääse. Kansainvälisesti tarkastellen järjestelmämme on pahasti vinoutunut. Ennen perusterveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon pantiin yhtä paljon resursseja. Nyt sairaanhoito vie kaksi kolmasosaa. Tärkeintä on siirtää painopiste perusterveydenhuoltoon. Palveluiden kehitys edellyttää, että rakenne ja rahoitus ovat kunnossa.
Uudistus on valmisteltu niin pitkälle, että kyllä se tämän hallituksen aikana syntyy.
4. Miksi työterveys ja opiskelijaterveydenhuolto jäävät soten ulkopuolelle?
Se perustuu poliittiseen päätöksen. Meillä ei haluttu heikentää hyvin toimivia järjestelmiä, koska uudistus on massiivinen ilman niitäkin. Työterveyshuollolla on työntekijä- ja työnantajajärjestöjen tuki, ja opiskelijat ovat olleet palveluihinsa tyytyväisiä.
5. Mikä on vialla hoitoalan veto- ja pitovoimassa?
Henkilöstö on valtaosaltaan erittäin pätevää ja motivoitunutta, mutta työskentelyolosuhteissa ja palkoissa on korjattavaa. Sote-uudistuksessa pitää parantaa johtamista ja luoda toimivat yhteydet eri tietojärjestelmien välille. Hoitohenkilöstön palkkaus on ongelma. Kansainvälisessä vertailussa hoitajien palkat ovat kiistattomasti alakanttiin. Juuri tämän takia suomalainen terveydenhuolto näyttää niin kustannustehokkaalta. Vaikka julkinen raha on tiukassa, palkat pitää saada samalle tasolle kuin muissa länsimaissa.
6. Johtamassasi Pohjois-Karjalaprojektissa parannettiin suomalaisten ruokailutottumuksia. Mihin pitäisi kiinnittää huomiota seuraavaksi?
Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on laskenut 80 prosenttia 1970-luvun alkuun verrattuna. Ylipaino on sen sijaan kasvava ongelma: puoli miljoonaa suomalaista sairastaa kakkostyypin diabetesta ja miljoonalla on korkea verenpaine. Tupakka tappaa vuosittain 3 000–4 000 ihmistä ja alkoholin aiheuttama ylikuolleisuus on samaa luokkaa.
Ilman ponnistelua ei tule tuloksia. Terveysvalituksen lisäksi vaaditaan keppiä, kuten haittaveroja. Alkoholin, tupakan ja virvoitusjuomien verotus vähentää kiistatta kulutusta ja vaikuttaa näin terveyteen. Samalla se tuo rahaa valtion kassaan.
7. Mikä on kesäherkkusi?
Grillattu tai savustettu Merenkurkun siika- tai ahvenfilee ja uudet perunat.
