Sijaissynnytys houkuttelee ulkomaisia pariskuntia Yhdysvaltoihin, kertoo suomalaissyntyinen kätilö
Suomalainen kätilö Eeva Bettis muutti parikymmentä vuotta sitten Yhdysvaltoihin. Nykyään hän työskentelee Chapel Hillin äitiyspoliklinikalla, jossa hän esimerkiksi auttaa miespareja saamaan lapsia sijaissynnytyksen avulla.
Kuvateksti
”Täällä käytetään paljon suomalaisia Mirena-kierukoita”, Eeva Bettis esittelee.
Kuva: Eeva Bettisin kotialbumi
Edistyksellinen ja liberaali. Näillä sanoilla suomalaissyntyinen kätilö Eeva Bettis, 62, kuvailee kotikaupunkiaan Durhamia Yhdysvaltojen itärannikolla.
”Täällä asuu paljon hippejä ja heidän perheitään jo kolmannessa polvessa. Asukkaat ovat mielenkiintoinen sekoitus hyvin vapaamielistä ja vanhoillista porukkaa.”
Eevan työpaikka on naapurikaupungissa Chapel Hillissä sijaitseva Pohjois-Carolinan yliopistosairaalan opetussairaala. Eeva työskentelee sen äitiyspoliklinikalla ja gynekologisella poliklinikalla, mutta siirtyy tarvittaessa esimerkiksi perhesuunnittelupoliklinikalle tai korkean riskin klinikalle.
Klinikoilla näkyy elämän koko kirjo. Eeva kertoo esimerkiksi miesparista, jonka toinen osapuoli keskeytti sukupuolenkorjausprosessinsa raskauden takia.
”Hänellä oli vielä kohtu, ja hän lopetti mieshormonien syömisen siksi aikaa, että pystyi tulemaan raskaaksi. Hän sai kaksi lasta, ja sen jälkeen sukupuolenkorjausprosessi hoidettiin loppuun.”
Pohjois-Carolinan osavaltiossa sijaissynnytys on sallittua, ja sairaalaan hakeutuu säännöllisesti myös ulkomaisia pariskuntia sen vuoksi. Eeva kertoo asiakkainaan olleen esimerkiksi ranskalaisia miespareja, jotka saivat vuokrakohdun avulla vauvan.
Paljon potilaita tulee myös niistä osavaltioista, joissa abortti on kielletty. Pohjois-Carolinassa raskaudenkeskeytys on laillista viikolle 20 asti.
”Toisaalta eilen asiakkaanani oli seitsemän lasta synnyttänyt nainen, joka sanoi jatkavansa niin kauan kuin Jumala lapsia suo.”
Ei kiitos ylitöille
Kätilön koulutuksen saanut Eeva työskenteli Suomessa vuosina 1990–2004 Kätilöopiston sairaalassa.
”Kun vihdoin sain sieltä vakipaikan, tapasin pian amerikkalaismieheni. Vuonna 2002 Kätilöopiston sairaalapastori vihki meidät. Päätimme lähteä kokeilemaan Yhdysvalloissa asumista.”
Molemmilla oli toiveita asuinpaikan suhteen.
”Minä halusin asua lämpimässä ja työskennellä opetussairaalassa. Mies halusi pysyä itärannikolla, josta on lyhyempi matka Eurooppaan, mutta olla toisaalta kaukana rannikon hurrikaaneista. Durham oli hyvä valinta. Yliopistot, tutkimuslaitokset ja tiedepuisto houkuttelevat tänne kansainvälisiä asukkaita, jotka luovat vapaamielisen ilmapiirin.”
62-vuotias Eeva työskentelee nykyään sairaanhoitajana Yhdysvalloissa Pohjois-Carolinan yliopiston Chapel Hillin opetussairaalassa.
Eeva sai paikan opetussairaalan synnytyssalista, mutta siirtyi kolme vuotta sitten poliklinikoille. Eläkkeelle jäänyt muusikkopuoliso on osastosihteerinä vastasyntyneiden teho-osastolla.
Eeva ei ole tehnyt Yhdysvalloissa kätilön töitä, sillä hän nautti synnytyssalisairaanhoitajan työstä eikä ole hankkinut kätilön lisäkoulutusta. Kätilön tutkinto on Yhdysvalloissa yliopistossa suoritettava kandidaattitasoinen tutkinto. Se takaa reseptinkirjoitusoikeuden ja oikeuden pitää itsenäistä klinikkaa.
Kun Eeva työskenteli synnytyssalisairaanhoitajana, hän oli synnyttäjän kanssa usein koko synnytyksen ajan, mutta siirtyi lopussa kätilön avustajaksi.
”Vain kätilö tai lääkäri saa auttaa vauvan ulos ja ommella repeämät. Pidin työssäni siitä, että sain viettää potilaan kanssa enemmän aikaa kuin kätilöt enkä halunnut tehdä ylitöitä. Niitä kertyy enemmän kätilöille.”
Kätilö hoitaa tavanomaisesti etenevän synnytyksen, mutta riskien kasvaessa esimerkiksi verenpaineen nousun myötä synnyttäjä siirtyy lääkärin valvontaan.
”Sairaanhoitaja sen sijaan pysyy samana. Jos potilaani päätyi sektioon, siirryin hänen mukanaan leikkaussaliin. Sen jälkeen siirryin potilaan kanssa heräämöhoitajaksi. Äidillä oli tuttu hoitaja vieressään.”
Sukulaiset mukana synnytyksessä
Yhdysvalloissa syntymä on perhekeskeinen tapahtuma. Chapel Hillin sairaalassa synnytyksessä on usein mukana koko suku. Synnytyshuoneessa saa olla kolme ihmistä, mutta odotustilassa voi olla kymmenen sukulaista odottamassa omaa vuoroaan päästä sinne.
Vauvan syntymän jälkeen synnyttäjä on osastolla yleensä pari päivää, sektion jälkeen kolme. Kaikki vauvat ovat vierihoidossa, ja imetystä sekä ihokontaktia kannustetaan.
”Sairaalamme on edistyksellinen, eikä meillä käynnistetä synnytyksiä rutiininomaisesti. Suunnitellun sektion ilman lääketieteellistä syytä voi saada, mutta se edellyttää keskustelua, jossa kerrotaan riskeistä. Sektioprosentti on 23, ja perätilat leikataan aina”, Eeva kertoo. Suomessa synnytyksistä 20 prosenttia on keisarileikkauksia.
Eeva tuntee Apotin
Nykyiseen poliklinikkatyöhönsä Eeva siirtyi siksi, että hän kaipasi entistä kevyempää työtä. Päivätöitä hän oli siirtynyt tekemään jo aiemmin, sillä hänen työpaikkansa tarjoaa siihen mahdollisuuden, kun takana on riittävästi työvuosia.
”Täällä ollaan joustavia työaikojen suhteen. Työtyytyväisyyttä yritetään pitää yllä, koska ihmiset vaihtavat helposti työpaikkaa.”
Näillä naisilla on yli 100 vuotta sairaanhoitajan kokemusta. He ovat tulleet Chapel Hilliin New Yorkista, Suomesta, Kanadasta, Floridasta ja Nepalista.
Virkavapaata ei kuitenkaan saa helposti. Eeva sai huomata sen halutessaan siirtyä hetkeksi Suomeen työskentelemään. Hän on ollut Yhdysvalloissa kouluttamassa henkilökuntaa Epic-potilastietojärjestelmän käytössä. Kun Epic myytiin Apottina Suomeen, Eevaa pyydettiin Suomeen kouluttamaan.
”Sitä varten olisin kuitenkin joutunut katkaisemaan työsuhteeni, enkä tässä vaiheessa uraani voi jättää osavaltion eläkesysteemiä. Muuten olisin riemusta kiljuen tullut Suomeen töihin.”
Sairastuminen vie lomat
Eevan työaika opetussairaalassa on 40 tuntia viikossa. Hänellä on yleensä neljä 10 tunnin työpäivää, yksi arkivapaa ja viikonloput ja juhlapyhät vapaata.
Eevan työpaikalla vastavalmistunut hoitaja ansaitsee noin 30 dollaria tunnilta, ja tuntipalkka voi nousta 48 dollariin. Ylityöpalkka on puolitoistakertainen ja kerran vuodessa maksetaan bonus, joka on 2–3 prosenttia vuosiansioista.
Vuodessa Eevalle kertyy reilut kahdeksan viikkoa palkallista lomaa. Siihen kuitenkin sisältyvät myös sairauslomat.
”Jos on vaikka murtanut kätensä, kaikki lomapäivät saattaa joutua käyttämään sairastamiseen.”
Työnantaja ei myöskään ole velvoitettu myöntämään lomaa, mikäli työyhteisö tarvitsee työntekijöitä.
Eeva asuu omakotitalossa esikaupunkialueella.
Eeva aikoo jäädä eläkkeelle kahden ja puolen vuoden kuluttua.
”Ehkä pidämme Durhamia tukikohtana ja reissaamme paljon Euroopassa lastemme ja lastenlastemme luona.”
Kun välillä iskee Suomi-ikävä, Eeva syö lakritsia ja katselee luontokuvia.
”Olemme mieheni kanssa enemmän eurooppalaisia kuin amerikkalaisia. Suuri ihmetys paikallisille on se, että olemme pärjänneet yhdellä autolla jo pari vuosikymmentä.”
Rahoitusneuvoja auttaa synnyttäjiä
Pohjois-Carolinan yliopiston opetussairaalassa Chapel Hillissä hoidetaan noin 4 500 synnytystä vuodessa. (Helsingin Naistenklinikalla syntyi 9 223 lasta vuonna 2021.)
15 synnytyshuonetta ja kolme leikkaussalia.
Vastasyntyneitten teho-osasto laajenee pian 76-paikkaiseksi. Se palvelee myös muista sairaaloista tulevia vauvoja.
Synnyttäminen voi sairausvakuutuksen jälkeenkin maksaa Yhdysvalloissa tuhansia euroja. Chapel Hillin sairaalassa varattomat synnyttäjät voivat myöhemmin anoa tukea hyväntekeväisyysrahastosta. Osastoilla työskentelee rahoitusneuvoja, joka auttaa ihmisiä sukkuloimaan monimutkaisessa laskutussysteemissä.
