”Tyttöys nähdään usein vähempiarvoisena, poikien herkkyys nössöytenä” – Mira Mämmelä puolustaa lasten oikeuksia

Lastenoikeusjärjestö Plan International valitsi Mira Mämmelän, 35, joulukuussa vuoden Plan-aktiiviksi. Mira oli puuhaamassa kotikaupunkiinsa Raaheen lokakuista tyttöjen päivää, joka nosti esiin tyttöjen oikeuksia. Päivän teemana oli tällä kertaa tytöt ja urheilu.

”Olin otettu, että palkinto tuli pieneen Raaheen, vaikka mukana oli isojakin kaupunkeja. Täällä on mahtavaa talkoohenkeä. Minut tunnetaan jo ennestään lasten ja nuorten asioista, ja ihmiset lähtivät innolla tähän mukaan.”

Tapahtuman suunnittelu alkoi toukokuussa. Mira valmisteli päivää Planin tukemana yhdessä Raahen kaupungin viestinnän ja liikuntatoimen kanssa. Plan järjesti yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa maksuttomia urheilutapahtumia. Urheiluseurat nostivat somessa esiin omia tyttöurheilijoitaan. Tytöt saivat esimerkiksi kertoa, millaista on harrastaa poikien lajiksi usein yhä miellettyä urheilua, kuten jääkiekkoa tai jalkapalloa.

Tytöt ja naiset eivät ole urheilussa samalla viivalla poikien ja miesten kanssa. He kohtaavat urheilussa edelleen vähättelyä ja seksuaalista häirintää. Naisten palkkiot ovat alhaisempia kuin miesten. Kaikkialla maailmassa tyttöjen urheilua ei pidetä sopivana. Esimerkiksi Intiassa alle 30 prosenttia tytöistä ja naisista harrastaa urheilua. Näitä asenteita tyttöjen päivänä haluttiin purkaa.

Lapsissa on valo, avoimuus ja röyhkeys kysyä ja tutkia maailmaa. 

Vapaaehtoistyö lisää tutkitusti onnellisuutta. Mitä vapaaehtoistyö Miralle antaa?

”Jos on mahdollista olla tekemässä maailmasta edes vähän parempi paikka, se tuo minulle iloa. Jos saan yhdenkin ihmisen ajattelemaan uudella tavalla tai yhdenkin lapsen elämän liikahtamaan parempaan suuntaan, se on iso asia”, Mira sanoo.

Mira näkee, että ahtaat sosiaaliset normit rajoittavat sekä tyttöjä että poikia. ”Tyttöys itsessään nähdään usein vähempiarvoisena. Saatetaan sanoa, että se ’juoksee kuin tyttö’. Toisaalta poikien herkkyys saatetaan nähdä nössöytenä ja poikien odotetaan olevan maskuliinisia ja voimakkaita. Poikien herkkyys ikään kuin sivuutetaan.”

Tulevaisuuden voimavara

Mira työskentelee toimintaterapeuttina lasten ja nuorten parissa, ja heidän hyvinvointinsa on Miralle sydämen palo myös töissä.

”Lapset ovat tulevaisuuden voimavara, mutta me aikuiset kävelemme herkästi heidän yli. Lasten asemassa on paljon parannettavaa. Tahdon olla pienen ihmisen puolella. Lapsissa on valo, avoimuus ja röyhkeys kysyä ja tutkia maailmaa. Kunpa se palo säilyisi ja lapset voisivat mahdollisimman hyvin niin täällä Suomessa kuin maailmallakin.”

Mira opiskeli aikoinaan toimintaterapeutiksi anoppinsa vinkistä, eikä hän opintoja aloittaessa oikein itsekään tiennyt, mitä tuleva työ on. Opiskellessa selkiytyi, että sitä työtä hän haluaa tehdä. Mira on ollut toimintaterapeutti nyt kymmenen vuotta.

”Työni näyttää ulkopuolisen silmiin siltä, että leikin, pelaan ja juttelen lasten kanssa. Vanhemmat kommentoivat usein, että työni näyttää tosi kivalta. Työn näkymätön osa, analysointi, jää asiakkailta usein piiloon.”

Mira analysoi, millaiset lapsen taidot ja tarpeet ovat. Mitkä hänen haasteensa ovat? Valtaosalla Miran asiakkaista on nepsy-oireita. Haasteita on keskittymisessä ja käytöksessä, ja osa oireilee psyykkisesti.

”On surullista nähdä, että lasten pahoinvointi on kasvanut ja miten lasten oikeudet ovat vaarassa ympäri maailman esimerkiksi kriisialueilla Palestiinassa ja Ukrainassa.”

Helppo säästökohde

Mira on myös aktiivinen lastensa kyläkoulun puolustaja. Hän kuuluu koulun vanhempainyhdistykseen.

”Olen vähän sellainen paikallinen kylähullu. Haluan haastaa ajattelua, että isot koulut ja päiväkodit tuovat säästöjä. Isommissa ryhmissä on usein enemmän ongelmia esimerkiksi keskittymisessä. Yksikin syrjäytynyt nuori tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Uskon, että lapsiin panostetut eurot palautuvat moninkertaisina takaisin.”

Varhaiskasvatus on ala, joka pitää koko Suomea pystyssä.

Mirasta lasten äänen pitäisi kuulua päätöksenteossa paremmin. Siihen velvoittaa myös YK:n lasten oikeuksien sopimus. Mira on huomannut, että lapset ovat helppo säästökohde ja että monien lapsia koskevien säästöjen vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. Nytkin ryhmäkoot kasvavat ja varhaiskasvatuksen kriisistä on puhuttu paljon.

”Sanon aina, että varhaiskasvatus on ala, joka pitää koko Suomea pystyssä. Ilman sitä ei teollisuuskaan pyörisi.”

Suomessa työmarkkinat ovat jakautuneet poikkeuksellisen voimakkaasti miesten ja naisten ammatteihin ja jako on säilynyt vuosikymmenet.

”Usein sanotaan, että kaikilla on samat mahdollisuudet, mutta se ei mene ihan niin. Jo perheen sosioekonomisella asemalla on iso vaikutus. Kannustamme myös herkästi tyttöjä hoiva-alalle ja poikia tekniikan pariin. Kasvatamme tytöt kannattelemaan ja hoivaamaan. Hoivan väitetään olevan naisten luontainen vietti, ja siksi alan palkkakehitystä voidaan jarruttaa vedoten kutsumusammattiin.”

Mira vähän jo odottelee, mikä teema Planilla on tämän vuoden tyttöjen päivänä. ”Ilman muuta olen valmis järjestämään tyttöjen päivän ohjelmaa jatkossakin.”

Miran voimanlähteet

❶ Vapaaehtoistyö. ”Minulle tuo iloa, jos voin olla tekemässä maailmasta vähän parempaa paikkaa. Olen mukana lasten kyläkoulun vanhempainyhdistyksessä ja Plan Internationalissa.”

❷ Touhuaminen lasten kanssa. ”Asumme maalla. Ulkoilemme ja retkeilemme paljon, riehumme ja painimme. Syömme yhdessä ja pelaamme lautapelejä. Moni vanhempi kokee paineita järjestää vaikka kesälomaksi jotain erityistä, vaikka tavallinen arki on tärkeämpää.”

❸ Lukeminen. ”Olen aina ollut lukutoukka, vaikka lukurauha on lasten saamisen jälkeen ollut vähän kateissa. Kirjoihin on ihana upota. Uuden oppiminen antaa virtaa. Rakastan kirjastoja.”

❹ Käsityöt. ”Neulon sukkia ja villapaitoja ja ompelen vaatteita. Opettelin ompelemaan, kun en löytänyt pojalleni hänen toivomiaan tarpeeksi värikkäitä vaatteita. Sukupuolittaminen näkyy lasten vaatteissa ja leluissa. Tuntuu, että tytöille sallitaan värit, mutta tarjonta pojille on paljon kapeampaa.”