Maista mätää kananmunaa, puhu vaikkei huvittaisi ja muita neuvoja vaihtareille

Kolumnistimme Veera Kamaja neuvoo, mitä ulkomaille vaihtoon lähtijän kannattaa pakata mukaan.

1. Roimasti letkeyttä

Moni suorittaa osan terveydenhuollon tutkinnostaan ulkomailla vaihto-opiskelijana, joten käytännön asioiden luulisi hoituvan rutiinilla. Mutta todellisuus on kaikkea muuta.

Ulkomaille lähtiessäsi tulet huomaamaan, etteivät koulusi kansainvälisyysvastaavat, vastaanottavan koulun yhteyshenkilö, kohdemaasi suurlähetystö saati passintarkastajat lentokentillä ole koskaan tavanneet ihmistä, joka olisi menossa vaihtoon. Vänkäämistä on siis luvassa.

Reissusuunnitelma kannattaa tehdä huolella, mutta todennäköisesti päädyt tekemään aivan eri asioita kuin alun perin suunnittelit. Kaiken tämän keskellä ainoa selviytymiskeino on ottaa rennosti, antaa olla ja uskoa, että asiat kyllä järjestyvät. Joskus.

 

2. Nöyryyttä ja avarakatseisuutta

 

Maassa toimitaan maan tavalla, ja ne tavat saattavat olla suomalaisille järkytys. Ulkomaalaisena vaihto-opiskelijana on vain nieltävä järkytyksensä ja ”But in Finland” -kommenttinsa. Asioista voi keskustella ja niitä voi kyseenalaistaa, mutta jos luulet olevasi parempi kuin paikalliset hoitajat, saat pian seistä yksin osaston nurkassa.

Opiskelijan tehtävä ei ole neuvoa paikallisia tekemään töitään. Potilaita suosittelen silti kohtelemaan empaattisesti ja kunnioittavasti – riippumatta siitä, miten paikalliset hoitajat toimivat.

 

3. Uteliaisuutta

 

Oi mitä kaikkea voitkaan kohdata! Potilaat saattavat sairastaa vaikkapa hiviä, tuberkuloosia tai Creutzfeldt-Jakobin tautia. Miten ihmeessä nämä kaikki potilaskirjaukset tehdäänkään paperille? Ai täällä pääsee näkemään ruumiinavauksia! Ota ilo irti vapaudesta seikkailla toisen maan terveydenhuollossa ja kurkistele kaikkialle, mihin pystyt.

 

4. Sosiaalisia taitoja

 

Vaihtarit majoittuvat usein yhteismajoituksessa muiden vaihtareiden kanssa. Varaudu siis puhumaan vaivaannuttavaa smalltalkia amerikkalaisten kanssa, älä kainostele brasilialaisten poskisuudelmia, ja maista edes kohteliaisuudesta taiwanilaisen opiskelijan tarjoamaa kansallisherkkua, mätää kananmunaa.

Pitkän harjoittelupäivän jälkeen ei välttämättä huvittaisi puhua enää englantia, mutta kannattaa silti pinnistää ja lähteä asuntolakavereiden kanssa oluelle lähikuppilaan. Seuraavalla reissullasi sinulla on sitten majapaikka varmistettuna Taiwanista.

 

5. Rohkeutta puhua vierasta kieltä

 

Et välttämättä tiedä, mitä on tapahtumassa, mutta koita silti tunkea mukaan. Vieraalla kielellä työskenteleminen on yllättävän haastavaa. Vaikka kohdemaassasi puhuttaisiin englantia, aksentti voi olla silkkaa mongerrusta, kuiskailua tai puhe pelkkää tykitystä.

Hymy kasvoille ja mukaan vaan! Paikalliset arvostavat rohkeuttasi toimia vieraalla kielellä eivätkä välitä puutteellisesta kieliopistasi.

 

6. Hiukan isänmaallisuutta

 

On aina ihanaa kertoa olevansa kotoisin Suomesta. Suomi mielletään hieman mystiseksi esimerkkimaaksi, jota ei välttämättä osata paikantaa maailmankartalle. Tarjoile paikallisille salmiakkia, ja heidän irvistelyilleen nauraessasi tarinoi revontulista, saunasta ja ilmaisesta koulutuksesta.

Matkan avartamin silmin on ihanan helppoa palata Suomeen opiskelemaan omalla äidinkielellä.

 

Kolumnistimme Veera Kamaja on sairaanhoitaja, joka tekee parhaillaan harjoittelua Namibiassa.