Millariikka Rytkönen: Toini, torstaiaamu ja onnenkyyneleet

Kokonaan uusi sopimusala on työmarkkina-skenessä harvinaisuus. Useimmiten sellainen on jouduttu puristamaan työtaistelulla, kirjoittaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Torstaina 28. toukokuuta 2020 kello 8.00 avasin Tehyn hallituksen kokouksen näyttämällä kuvaa Tehyn historiateoksesta. Kuvassa on voitonmerkkiä vuoden 1983 lakkoiltamissa näyttävä Toini Nousiainen. Hän on liittomme ensimmäinen puheenjohtaja, jota voi hyvällä syyllä kutsua myös Tehyn äidiksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Hetki ja kuva nostivat hallituspöydässä kyyneleet useammankin silmiin. Miksi?

Esityslistalla oli kunta-alan neuvottelutulos, jossa toteutuu vuosikymmeniä ajettu tavoite: saamme erillisen sopimusalan, jossa sovitaan vain sosiaali- ja terveydenhuollon työehdoista. Sote-sopimus tulee voimaan 1. syyskuuta 2021.

Olisin suonut Toinin olevan läsnä tuossa historiallisessa loppukevään aamuhetkessä – tai ehkä hän olikin, ainakin uskon niin.

Tuona aamuna Tehyn hallitus päätti esittää neuvottelutuloksen hyväksymistä myöhemmin aamupäivällä kokoontuvalle valtuustolle. Näin valtuusto myös teki.

Ja siellä se on. Dokumentti on nimeltään Virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä. Sen pykälässä 2 lukee ”Nykyinen KVTES:n sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sovitaan erilliseksi sopimusalaksi.”

Kuivaa ja paperinmakuista ehkä. Mutta mikä merkitys tuolla kirjauksella onkaan! Jatkossa työehdoistamme neuvotellaan sote-alan omassa pöydässä. Sanomattakin on selvää, että valtaosa sote-henkilöstöstä kuuluu Tehyyn tai SuPeriin. Ja mikä tärkeintä: tässä pöydässä käsitellään vain sote-henkilöstön asioita.

Tehyn historiateosta selaamalla huomaa helposti, miten tärkeää on pystyä neuvottelemaan oman alan työehdoista erillisessä pöydässä. Tavoitteiden edistäminen ja hoitohenkilöstön ongelmien ratkominen on ollut hidasta ja hankalaa, kun samaan syssyyn on ratkottu ihan muiden alojen ja ammattien, kuten vaikkapa kirjastonhoitajien tai maatalouslomittajien, ihan yhtä tärkeitä ongelmia.

”Sen minä opin pitkän ammattijärjestöuran aikana, että pitää olla sitkeä ja määrätietoinen. Jaksaa vaan vaikka lyödä päätä seinään. Kyllä sen pääkin kestää, ja seinä rupeaa vähitellen murtumaan”, on Toini Nousiainen meille jälkipolville tsempiksi lausunut.

Kokonaan uusi sopimusala on työmarkkina-skenessä harvinaisuus. Useimmiten sellainen on jouduttu puristamaan työtaistelulla. Nyt se saatiin ilman. Kiitän mitä nöyrimmin edeltäjiäni, tämän hienon järjestön päättäjiä ja jäseniä eri vuosikymmenillä – niitä esitaistelijoita, jotka ovat vieneet tavoitetta vaihe vaiheelta sitkeästi yhdessä eteenpäin. Lopulta se seinä murtui särö säröltä.

Valtava merkitys on ollut myös yhteistyöllä sisarjärjestömme SuPerin kanssa: tämä onnistui vain yhdessä. Iso kiitos kollegalleni Siljalle ja koko SuPerin sitkeälle porukalle, jonka kanssa yhdessä iskimme ajoittain päätä seinään ja puhaltelimme välillä kuhmuihin.

Teille tuoreille valmistuneille kollegoille tämä poikkeuksellinen kevät jättää sote-sopimuksen syntymisen ansiosta melkoisen hienon perinnön. Vaalikaa sitä seuraaville tehyläisille sukupolville. Ja muistakaa afrikkalainen sananlasku: ”Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea pitkälle, kulje yhdessä.”

Mainos
Mainos