Pääkirjoitus: Säännöt väkivallalle

Ihmiset, joiden tehtävänä on auttaa, kokevat työssään hälyttävän paljon väkivaltaa. Tehdään siihen puuttumisesta sääntö.

Kuvateksti
Suuri osa sote-alan väkivalta- ja uhkatilanteista jää nykyisin piiloon.
Kuva: Istock

”Valitettavasti väkivalta on muuttunut ensihoitajan työssä melkein arjeksi.” Näin toteaa Mikaela. Hän on yksi ammattilaisista, jotka kertovat kokemuksistaan Tehyn lokakuussa ilmestyvässä Nyrkkisääntö-kirjassa.

Väkivallan hälyttävä yleisyys sote- ja kasvatusalalla kävi ilmi myös Tehyn muutama vuosi siten tekemästä kyselystä. Sen mukaan 69 prosenttia ilmoitti kokeneensa fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Kolme neljästä kertoi, että heitä oli lyöty. Joka neljäs oli saanut tappouhkauksen.

Tällaista kokevat ihmiset, joiden työ on auttaa, hoitaa, tukea ja pelastaa. ”Kun kiitos ja palkka hoidosta on nyrkki tai huorittelu, vaikuttaa se myös pitkällä aikavälillä kyynistävästi työn tekemiseen”, sanoo kirjassa sairaanhoitaja Reetta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Juuri alkaneessa Nyrkkisääntö-kampanjassa Tehy muistuttaa, että väkivaltaan puuttuminen ei voi olla poikkeus. Sen on oltava sääntö.
Vaikka väkivalta olisi tahatonta tai johtuisi ymmärtämättömyydestä, sitä ei pidä hyväksyä.

Suuri osa väkivallasta jää nykyisin piiloon. Ilmoituksia ei tehdä. Syitä on useita: ei ehditä, on turruttu, koetaan, että mikään ei muutu.

Paljon on kiinni työnantajien suhtautumisesta. Jos väkivalta otetaan työyhteisössä vakavasti ja uhkaa pyritään hallitsemaan tehokkaasti, työntekijöiden on helpompi kertoa kokemuksistaan.

Kampanja vaatii työnantajia noudattamaan työsuojelulakeja ja takaamaan mahdollisimman turvallisen työympäristön. Tehy ajaa myös muutosta rikoslainsäädäntöön. Sitä tulisi muuttaa niin, että sote-alalla työskenteleviin kohdistuneesta väkivallasta rangaistaan samoin kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
 
Jokaisella on oikeus tehdä työtään turvassa. Tehdään siitä sääntö.