2. Omenavyötärö pullistuu entisestään, jos tupakoi.
Totta. Ylipainoisen vyötärönympäryksellä on riski kasvaa sitä enemmän, mitä enemmän hän tupakoi, osoitti Eeva-Liisa Tuovisen väitöstutkimus.
Fysiologisia mekanismeja ilmiön taustalla ei täysin tunneta, mutta ainakin lipoproteiinilipaasi-nimisen entsyymin aktiivisuus lisääntyy, sukupuolihormoneiden säätely häiriintyy ja hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaisakselissa ilmenee säätelyhäiriö, joka edesauttaa vyötärön pulskistumista.
Tuovisen mielestä ei ollut yllättävää, että runsaasti tupakoivilla oli enemmän vyötärölihavuutta, sillä aiemmat tutkimukset ovat kertoneet samaa. Tupakoitsijat ovat kuitenkin keskimäärin hoikempia kuin ne, jotka eivät tupakoi.
3. Sähkösavukkeista ei tarvitse olla huolissaan.
Tarua. Sähkösavukkeiden polttaminen on vaarallista etenkin, jos ne sisältävät nikotiinia. Sähkösavukkeita ei suositella avuksi tupakoinnin lopettamiseen. Sähkösavukkeet ovat potentiaalinen uusi nikotiiniriippuvuuden lähde myös nuorille.
Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvisi, että sähkösavukkeet kiinnostavat 12–18-vuotiaita suomalaisnuoria entistä enemmän. Vuonna 2013 sähkösavukkeita oli kokeillut 17,4 prosenttia nuorista, mutta vuonna 2015 jo 25 prosenttia. Sähkösavukkeita käyttävät eniten tupakoivat nuoret. Niitä kokeilevat myös ne, jotka eivät ole koskaan polttaneet tavallista tupakkaa.
Kaiken kaikkiaan suomalaisten tupakointi on vähentynyt. Toissa vuonna 20–64-vuotiaista aikuisista tupakoi noin 17 prosenttia. 14–19-vuotiaista nuorista tupakoi 11 prosenttia.
4. Suomalaisnaiset tupakoivat raskausaikana siinä missä ruotsalaisetkin.
Tarua. Raskaudenaikainen tupakointi on vähentynyt muissa Pohjoismaissa enemmän kuin Suomessa. Suomessa 15 prosenttia kaikista synnyttäjistä tupakoi raskauden alkuvaiheessa vuonna 2014. Ruotsissa vastaava osuus oli alle 6 prosenttia. Ruotsissa raskauden alkuvaiheen tupakointi on pudonnut 1980-luvun runsaasta 30 prosentista roimasti, mutta Suomessa osuus on pysynyt lähes ennallaan 1990-luvun puolivälistä eteenpäin.
Suomessakin yhä useampi nainen lopettaa tupakoinnin raskauden aikana. Raskauden lopussa tupakoi uusimman tilaston mukaan 8,2 prosenttia suomalaisnaisista. Osuus on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka muuten suomalaisnaiset tupakoivat vähemmän kuin esimerkiksi norjalais- ja tanskalaisnaiset.
Istukkakomplikaatioiden estämisen takia tupakointi pitäisi lopettaa jo kolme kuukautta ennen raskautta.
5. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama.
Totta. Yhdeksän kymmenestä keuhkosyövästä johtuu tupakasta. Tupakoinnilla on yhteys myös virtsarakon, suun ja kaulan alueen syöpiin, sisäelinten syöpiin, kohdunkaulan syöpään, rintasyöpään, paksusuolen syöpään ja akuuttiin myelooiseen leukemiaan.
6. Tupakoivan vanhemman lapsi sairastaa yhtä paljon kuin muutkin lapset.
Tarua. Tupakansavulle altistuva lapsi sairastaa muita enemmän korvatulehduksia, hengitystieinfektioita ja astmaa. Hänellä on myös kohonnut riski sairastua keuhkosyöpään. Riskeihin vaikuttaa, kuinka paljon ja millaiselle tupakansavulle lapsi altistuu.
7. Tupakoivan naisen vaihdevuodet alkavat aiemmin.
Totta. Tupakoivalla naisella on kaksinkertainen riski varhaiseen menopaussiin. Koska tupakointi heikentää naisen ja miehen hedelmällisyysterveyttä, lasta toivovan parin kannattaisi lopettaa tupakointi.
Miehellä tupakointi muun muassa vähentää siittiöitä ja laiskistaa niiden liikkumista. Naisella tupakointi aiheuttaa esimerkiksi munasolun kromosomiston jakautumishäiriöitä. Haitat kasvavat annos–vaste-suhteessa: mitä enemmän tupakoi, sen enemmän haittoja.
8. Tupakalta haiseva sohva ei haittaa.
Tarua. Tupakalta haisevat huonekalut eivät ole pelkkä hajuhaitta, vaan niistä on hallaa etenkin konttaavien vauvojen ja taaperoiden terveydelle.
Yhdysvaltalais-kiinalainen tutkijaryhmä havaitsi, että tupakankatkuisten pintojen nuohoaminen voi hidastaa kasvua ja kehitystä hiirillä. Tutkijat uskovat, että sama tulos pätee ihmisiin. Toisessa tutkimuksessa on selvinnyt, että esineisiin imeytyvälle tupakansavulle altistuminen vahingoittaa myös hiirien sisäelimiä.
9. Tupakoinnin terveyshaitat ovat samat miehille ja naisille.
Tarua. Tupakoivat naiset ovat miehiä herkempiä saamaan esimerkiksi aivoverenvuodon. 1–10 savukkeen polttaminen päivässä kolminkertaistaa naisen riskin saada vakavin tunnettu aivoverenkierron häiriö SAV. Miehellä riski kaksinkertaistuu. Jos nainen polttaa enemmän kuin askin päivässä, riski on yli kahdeksankertainen, miehellä kolminkertainen. Syytä siihen, että naiset ovat miehiä alttiimpia tupakoinnin haitoille, ei tiedetä.
10. Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta voi vähentää kipuja.
Totta. Tutkimusten mukaan tupakointi vaikuttaa potilaan kokeman kivun voimakkuuteen. Esimerkiksi tupakoivat selkäpotilaat kokevat VAS-asteikolla mitattuna kovempaa kipua kuin tupakoimattomat selkäpotilaat. Hoidon on myös todettu lievittävän kipua paremmin, jos potilas on lopettanut tupakoinnin.
Tupakointi lisää leikkauskomplikaatioita ja pidentää toipumisaikaa. Tupakoivilla on kuusinkertainen riski leikkaushaavan tulehduksiin tupakoimattomiin verrattuna.
11. Vain ihminen itse voi motivoitua lopettamaan.
Osittain totta. Ammattilaisen kannustamisella voi olla iso merkitys. Jotta motivointi onnistuisi, ammattilaisen kannattaa muistaa, että tupakkariippuvuus on krooninen sairaus ja vaikeimpia elintapojen muutoksia.
Motivoimisessa on tärkeää vahvistaa omaa pystyvyyden tunnetta. Lisäksi on kartoitettava, miten tupakointi liittyy elinympäristöön ja ihmissuhteisiin.
Lähteet: Eeva-Liisa Tuovinen, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Tupakkatilasto 2015, THL, International Journal of Environmental Research and Public Health, Syöpäjärjestöt, Terveyskirjasto, Berkeley Lab, University of California, Plos One, Stroke sekä Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus, Duodecim 2017.
Teksti Emmi Oksanen
