– Pahimmillaan A-streptokokki on tappava. Vakavaan tautimuotoon sairastuneista ja tehohoitoon joutuneista kuolee noin 15–30 prosenttia.
A-streptokokkibakteerin vakaviin tautimuotoihin kuuluvat verenmyrkytys, keuhkokuume, aivokalvontulehdus, luutulehdus tai nekrotisoiva faskiitti, joka on vakava iho- ja pehmytkudosinfektio, yleensä raajoissa.
Nekrotisoivassa faskiitissa esiintyy suhteettoman kovaa raajakipua. Bakteeri niin sanotusti syö ihon alla olevaa rasvakudosta lihastasolle asti ja voi aiheuttaa tehohoitoa vaativan tilan.
– Se on tauti, joka johtaa jopa tunneissa lihasten tuhoon ja kudoskuolioon, Ruotsalainen kertoo.
– Vakavassa A-streptokokkitaudissa myös menehtyminen voi seurata erittäin nopeasti.
Tästä syystä välitön hoitoon hakeutuminen on erityisen tärkeää. Suurimmassa riskissä sairastua ovat yli 65-vuotiaat. Noin puolet vakavaan tautimuotoon sairastuneista kuuluu tähän ikäryhmään.
– Muita altistavia riskitekijöitä ovat taustasairaudet, vastustuskykyä heikentävä lääkitys, suonensisäisten huumeiden käyttö ja runsas alkoholinkulutus.
Vakavat A-streptokokkitaudit leviävät maailmalla noin kymmenen vuoden välein epidemia-aaltoina.
– Epidemia-aallot voivat kestää muutaman vuoden. Tartuntojen lisääntyminen voi osin liittyä siihen, että väestössä suojaavat vasta-aineet vähenevät. Myös bakteerin taudinaiheuttamiskyvyssä voi tapahtua muutoksia, selvittää THL:n tutkimusprofessori Outi Lyytikäinen.
Viime vuosina Suomen A-streptokokki-infektiot ovat olleet hienoisessa nousussa. Marraskuun lopulla 2019 tartuntoja oli ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin lähes saman verran kuin edellisenä vuonna samaan aikaan, hieman yli 300 tapausta.
– Viime vuosina nähty tapausmäärien nousu liittyy osin A-streptokokin emm1-tyypin lisääntymiseen, joka alkoi jo vuonna 2016, Lyytikäinen kertoo.
– Vuonna 2020 on edelleen hyvä varautua vakaviin tautimuotoihin. A-streptokokki-infektioiden esiintyvyydessä on jonkin verran vuodenaikavaihtelua liittyen muun muassa influenssakauteen, jolloin niitä esiintyy hieman enemmän.
Tavallisin A-streptokokkibakteerin aiheuttama infektio on kuumeinen nieluinfektio eli angiina. Se ei kuulu vakaviin tauteihin. Sitä esiintyy eniten 5–15 vuoden ikäisillä lapsilla. Muita yleisiä infektioita ovat tulirokko, märkärupi eli impetigo, pienten lasten vaippa-alueen ihotulehdus eli perianaalidermatiitti ja ruusu eli erysipelas.
THL:n tietojen mukaan 10–20 prosentilla lapsista ja viidellä prosentilla aikuisista on A-streptokokkia nielussa tai iholla.
– A-streptokokki aiheuttaa valtaosalle vain lieviä ihoinfektioita tai angiinaa, ja vakavat tautimuodot ovat erittäin harvinaisia, Ruotsalainen tähdentää.
Streptokokit kykenevät vaeltamaan isäntäeliön kudoksiin ja aiheuttamaan niissä vahinkoa. Miten ne siinä oikein onnistuvat?
Infektoivia bakteereja voi verrata hyökkäävään sotajoukkoon, jolla on miekan ja keihään lisäksi varusteinaan kilpi ja haarniska, valaisee tietokirjailija Matti Vuento teoksessaan Bakteerien planeetta (2019).
– Monet streptokokit tuottavat nimittäin ympärilleen limaista polysakkaridia, suurimolekyylista sokeria, joka muodostaa kapselin. Kapselin tehtävä on suojata bakteerisoluja immuunijärjestelmän hyökkäyksiltä ja estää elimistöä suojaavien syöjäsolujen yritykset nielaista ne sisäänsä, Vuento kirjoittaa.
Vuento selvittää, että streptokokeilla on myös iso joukko toksiineja, jotka auttavat niitä infektoimaan eläinsoluja, tuhoamaan kudoksia ja vaikeuttamaan isäntäeliön puolustusmekanismien toimintaa. Kudoksien tuhoamisen vuoksi näitä bakteereja on kutsuttu myös lihansyöjäbakteereiksi.
Onneksi vakava A-streptokokin aiheuttama verenmyrkytys pystytään diagnosoimaan tehokkaasti.
– Alkuvaiheessa hoitava lääkäri ei välttämättä tiedä, että verenmyrkytyksen aiheuttaja on A-streptokokkitauti. Siksi verestä otetaan viljelyt, joista saadaan selville päivän kahden kuluessa, mikä bakteeri on kyseessä, Ruotsalainen kertoo.
Vakavaan A-streptokokkiin aloitetaan aina suonensisäinen antibioottihoito, ensisijaisesti G-penisilliinilla. Lievää A-streptokokin aiheuttamaa nielutulehdusta hoidetaan taas suun kautta V-penisilliinilla.
Vakavaan A-streptokokkitautiin sairastuneiden lähikontaktit kartoitetaan tartunnan mahdollisuuden vuoksi ja ohjeistetaan oireiden varalta. Lievän A-streptokokkitaudin (kuten angiina, märkärupi tai tulirokko) epidemiana pidetään esimerkiksi tilannetta, kun päiväkodin lapsiryhmästä 15–20 prosenttia sairastuu kahden viikon sisällä.
Nieluinfektion tai tulirokon yhteydessä A-streptokokki-infektio todetaan nielunäytteestä antigeenipikatestillä tai viljelyllä.
– Koska A-streptokokki leviää pisara- ja kosketustartuntana, käsihygienia on erittäin tärkeää. Lisäksi on tärkeä huolehtia ihorikoistaan, jotta haavat eivät pääse tulehtumaan, Ruotsalainen ohjeistaa.
Streptokokki kuriin kotona ja laitoksessa
- Kädet pestään saippualla wc:ssä käynnin, vaipan vaihdon, niistämisen ja yskimisen jälkeen sekä ennen ruoanlaittoa ja ruokailua.
- Haavat on pidettävä puhtaina ja avohaavat peitettynä. Mahdollisia infektion merkkejä on syytä tarkkailla.
- Jos haavaan kehittyy märkäinen infektio tai lievänkin infektion yhteydessä nousee kuume, on syytä hakeutua lääkäriin.
- Töihin ei pidä tulla sairaana, kun on esimerkiksi hengitystieinfektio, ripuli tai käsien ihoinfektio.
- Hoitohenkilökunnan täytyy huolehtia käsihygieniasta ja suojakäsineiden käytöstä katetreja käsiteltäessä ja haavoja hoidettaessa.
- Lisäksi on huolehdittava, että osaston wc- ja suihkutilojen siivous on asianmukaista.
Teksti Lauri Seppälä
