Migreeni on petollisen monivivahteinen sairaus. Kuva: iStock

Biologiset täsmälääkkeet tuovat helpotusta migreeniin

Sote-alan töissä on monia migreenille altistavia tekijöitä.

Kun migreenikohtaus iskee, aivot ovat kuin väkivaltaisen hyökkäyksen kohteena. Kohtaus pannaan kuitenkin valitettavan usein jännityspäänsäryn piikkiin.

Tavallinen jännityspäänsärky eroaa migreenistä etenkin siinä, että se on tasaista eikä siihen liity muita oireita. Tavallinen päänsärky ei myöskään synnytä sellaista toimintakyvyttömyyttä kuin migreeni. Kroonisesta migreenistä puhutaan silloin, kun päänsärkyä on useammin kuin 15 päivänä kuukaudessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Yleisen arvion mukaan migreeniä sairastaa noin 12 prosenttia suomalaisista. Moni ei kuitenkaan tiedä sairastavansa migreeniä, sanoo neurologian erikoislääkäri Ville Artto.

– He saattavat pitää normaalina, että työpäivän päätteeksi oksettaa ja tekee mieli mennä pimeään.

Migreenin tunnetuin oire on aura eli näkökenttään ilmestyvä sahalaitahäiriö. Artto huomauttaa, että suurimmalla osalla migreenipotilaista ei kuitenkaan ole auroja.

– Jos ei näe auroja, niin moni ajattelee, ettei se varmaan migreeniä ole.

Migreenin salakavaluutta lisää se, että se voi olla kokonaan päänsärytöntä. Aura ilman päänsärkyä on lyhyt migreenikohtaus, jonka aikana ajatus ei juokse, näköhäiriöt vaivaavat ja kasvojen toinen puolisko voi puutua.

Migreenikohtausta aiheuttavia aivotapahtumia ei vielä tunneta koko laajuudessaan. Kyseessä on joka tapauksessa aivorungon sairaus, jossa kohtaus leviää aivokuorelle ja verisuoniin, selvittää professori ja neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä.

Migreenillä on geneettinen pohja, mutta sairauden laukeamisessa on suuri merkitys ympäristötekijöillä. Suomen Migreeniyhdistyksen selvitysten perusteella kolmen suurimman laukaisijan eli triggerin ryhmään kuuluvat stressi, hormonitasapainon vaihtelut ja väliin jäänyt ruokailu.

– Näistä voidaan jo päätellä, että elämäntapoihin liittyvä säännöllisyys tukee elämää migreenin kanssa, sanoo Suomen Migreeniyhdistyksen entinen neuvonantaja ja nykyinen lääkärikeskus Aavan päänsärkyhoitaja Marja Hassinen.

Säännöllisen arkirutiinin noudattaminen voi olla haastavaa vuorotyössä.

Muita yleisiä migreenikohtauksille altistavia asioita ovat melu ja hälinä työpisteessä, näyttöpäätetyö, valaistukseen ja ergonomiaan liittyvät tekijät, sisäilmaongelmat, hajut ja hajusteet sekä työaikojen sopimattomuus omaan unirytmiin. Nämä tekijät korostuvat myös sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä migreenipotilailla.

Hassisen mukaan moni laukaiseva tekijä liittyy toiminnan muutokseen, kuten ruokailujen viivästymiseen tai unirytmin häiriintymiseen.

– Useimmiten migreeniä sairastavat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta, unirytmistä, ruokailutottumuksista ja riittävästä nesteytyksestä sekä stressin hallinnasta. Säännöllisen arkirutiinin noudattaminen voi tosin olla haastavaa vuorotyössä, Hassinen toteaa.

Migreenin estolääkkeinä on ­käytetty ensisijaisesti muiden sairauksien – kuten verenpaineen, epilepsian ja masennuksen – hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Ne eivät ole kuitenkaan tehonneet migreeniin toivotulla tavalla. Netlääkärin vuonna 2019 julkaistussa suuressa migreenikyselyssä 44 ­prosenttia estohoitoa saavista vastaajista ilmoitti olevansa tyytymättömiä kohtauksia estävään lääkehoitoon.

Toisinaan lääkkeet vievät ojasta allikkoon. 

Joka kuudes vastaaja kertoi kärsivänsä päänsärystä vähintään 15 päivänä kuukaudessa estohoidosta huolimatta. Lähes yhtä moni kertoi särkypäiviä olevan 10–14 kuukaudessa.

Toisinaan lääkkeet vievät ojasta allikkoon. Färkkilän mukaan migreenin kroonistumiselle altistaa erityisesti lääkkeiden liikakäyttö. Valtaosa kroonisista migreeneistä muuttuukin takaisin tavalliseksi migreeniksi pelkällä lääkevieroituksella.

Myös alihoidetut tai liian myöhäisessä vaiheessa hoidetut kohtaukset voivat aiheuttaa migreenin kroonistumista.

Lääkityksessä ollaan astumassa nyt uuteen aikakauteen. Huhtikuussa 2018 Suomen markkinoille tuli uusi lääkeryhmä migreenin hoitoon, biologiset täsmälääkkeet. Ne on kehitetty varta vasten migreeniin.

Uusia lääkkeitä on neljä: eptinetsumabi, erenumabi, fremanetsumabi ja galkanetsumabi. Nämä lääkeaineet salpaavat kipua tuottavan CGRP-peptidin toimintaa. CGRP-peptidi laajentaa verisuonia ja välittää kipua migreenikohtauksen aikana.

Potilaat pistävät lääkkeen itse ihon alle, tyypillisesti neljän viikon välein.

– 10–20 prosentilla potilaista migreeni loppuu kokonaan, ja yli puolella potilaista kohtaukset vähenevät merkittävästi, Färkkilä kertoo.

Lääkkeettömistä hoidoista Färkkilä pitää tehokkaimpana rentouttavaa liikuntaa. Myös akupunktiosta on hänen mukaansa selvää hyötyä joillekin.

 

Ruokailu tai ravinnepuutos voi laukaista migreenin

  • Säännöllinen ja riittävän tiheä ateriointi on migreenin kannalta parempi kuin pitkät ateriavälit.
  • Kahvia voi juoda maltillisesti. Tuoreen tutkimuksen mukaan 1–2 kuppia kahvia tai muuta kofeiinipitoista juomaa päivässä ei lisää migreenikohtauksen todennäköisyyttä, mutta kolme kuppia tai enemmän kasvattaa riskiä.
  • Nitraattien välttely voi auttaa migreenin ehkäisyssä. Nitraatteja esiintyy tyypillisesti lihajalosteissa, suklaassa, lehtivihanneksissa ja joissakin viineissä.
  • Migreenikohtauksiin ovat yhdistyneet myös sitrushedelmien kuoren sisältämät eteeriset öljyt, lihajalosteissa esiintyvät nitriitit sekä natriumglutamaatti (E621), jota käytetään muun muassa mausteseoksissa.
  • Jotkut migreenikot kokevat niin kutsuttua ”jäätelöpäänsärkyä” erityisesti kuumalla säällä, kun he nauttivat nopeasti kylmiä ruokia tai juomia.
  • Tutkimusten mukaan migreeni­kohtauksille näyttää altistavan etenkin D-vitamiinin, B2-vitamiinin eli riboflaviinin, koentsyymi Q10:n ja folaatin puute.

Teksti Lauri Seppälä

Mainos
Mainos