Haima sijaitsee vatsaontelon yläosassa mahalaukun takana. Kuva: iStock

Haimasairaudet yleistyvät Suomessa – alkoholi ei yksin selitä

Hoitaja on tärkeässä roolissa, kun potilaalla todetaan alkoholin aiheuttama akuutti haimatulehdus.

Haimatulehdukset ja haimasyövät ovat lisääntyneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Suomessa runsaasti. Syyksi on arveltu länsimaista elämäntyyliä, johon liittyy runsas alkoholinkäyttö sekä osaltaan väestön vanheneminen.

Haima on runsaat sata grammaa painava sisäelin, jonka tehtävänä on tuottaa ruoansulatusentsyymejä ja insuliinia. Haima sijaitsee vatsaontelon yläosassa mahalaukun takana.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Haiman umpirauhaset tuottavat insuliinia, ja avorauhaset erittävät ruoansulatusentsyymejä, jotka kulkevat haimatiehyttä pitkin suoleen. Ruoansulatusentsyymit aktivoituvat suolessa pilkkomaan ravintoaineita.

Ihminen voi elää ilman haimaa, mutta silloin haiman tuottamat aineet on korvattava lääkkein. Diabeteksessa haima ei tuota tarpeeksi tai ei ollenkaan insuliinia.

Haiman ongelmat ovat vakavia ja erikoissairaanhoitoa vaativia, vaikka niiden hoidossa onkin otettu isoja harppauksia verrattuna esimerkiksi tilanteeseen 20 vuotta sitten.

Akuuttiin haimatulehdukseen sairastuu vuosittain 4 000–5 000 suomalaista. Suomessa 70 prosentissa tapauksista on syynä alkoholi. Muualla länsimaissa suurin syy on sappikivet.

Kaikki runsaasti alkoholia käyttävät eivät saa akuuttia haimatulehdusta, vaan yksilölliset sairaudelle altistavat ja siltä suojaavat tekijät vaikuttavat. Ainoastaan runsas alkoholinkäyttö ei selitä korkeaa ilmaantuvuutta Suomessa, vaan muun muassa geeniperimän osuutta tutkitaan.

– Tyypillinen haimatulehduspotilas on keski-ikäinen, runsaasti alkoholia käyttävä ja ylipainoinen, mutta joskus tulehdus voi tulla vähemmästäkin alkoholin käytöstä, kertoo gastroenterologisen kirurgian ylilääkäri Johanna Laukkarinen.

Alkoholin hajoamistuotteet aiheuttavat haimassa reaktion, jonka johdosta ruoansulatusentsyymit aktivoituvat jo haimassa ja alkavat hajottaa haimakudosta. Seurauksena voi olla tulehdusreaktio, verisuonimuutoksia ja kudoskuolioita.

Toiseksi yleisin haimatulehduksen syy on sappikivet. Haimatulehdus voi johtua myös muun muassa kasvaimesta tai veren korkeasta triglyseridiarvosta tai kalsiumpitoisuudesta.

Haimatulehdus voi myös liittyä komplikaationa tiettyihin toimenpiteisiin. Haima voi reagoida herkästi, jos esimerkiksi vatsaontelossa haiman lähellä operoidaan. Myös tietyt syöpälääkkeet voivat aiheuttaa haimatulehdusta.

Tyypillisiä haimatulehduksen alkuvaiheen oireita ovat erittäin voimakas vannemainen, mahdollisesti selkään säteilevä ylävatsakipu sekä pahoinvointi ja oksentelu. Virtsanerityksen niukkuus ja hengitysvaikeudet voivat myös viitata kehittymässä olevaan vaikeaan taudinkuvaan.

Tyypilliset oireet ja normaalin ylärajaan verrattuna yli kolminkertainen veren amylaasipitoisuus riittävät akuutin haimatulehduksen diagnosoimiseen. Jos jompikumpi näistä puuttuu, tarvitaan lisäksi viipalekuvaus diagnoosin varmistamiseksi.

– Haimatulehdus on suhteellisen helppo diagnosoida. Sen sijaan alussa on vaikeaa arvioida, onko kyseessä lievä vai vaikeaksi kehittyvä haimatulehdus. Jos nämä pystyttäisiin erottamaan, lieviä tapauksia voisi hoitaa terveyskeskuksessa ja toisaalta vaikeita vielä perusteellisemmin heti alussa, Laukkarinen sanoo.

Hoidossa aloitetaan ensin nesteytys ja kivunhoito. Tärkeintä on potilaan elintoimintojen tukeminen, jotta elimistö pystyy taistelemaan tulehdustilaa vastaan.

– Alkuvaiheen hoito on tärkeää, ja sairaanhoitajan tehtävä on keskeinen arvojen monitoroinnissa. Vaikeampi haimatulehduksen muoto voi aiheuttaa monielinvaurioita. Noin kaksi prosenttia sairastuneista kuolee. Ennen kuolleisuus oli paljon suurempi.

Laukkarinen muistuttaa, että alkoholin takia ensimmäiseen akuuttiin haimatulehdukseen sairastunut olisi tärkeää ohjata oikeanlaiseen jatkohoitoon. Haimatulehdus uusiutuu herkästi ja voi kehittyä krooniseksi, jos aiheuttajaa – alkoholia tai sappikiviä – ei poisteta. Krooninen haimatulehdus aiheuttaa muun muassa haiman vajaatoimintaa.

Potilasta ei saisi jättää selviytymään asian kanssa yksin. Potilaan kanssa olisi hyvä keskustella, mikä juuri häntä auttaisi pysymään erossa alkoholista.

– Kun ihminen sairastuu alkoholin takia, terveydenhuollon ammattilaisten pitää antaa oikeaa tietoa juuri silloin. Sillä on valtava merkitys potilaan terveyden kannalta jatkossa.

Haimasyöpiä todetaan Suomessa noin tuhat uutta tapausta vuosittain. Esiintymishuippu on 70 vuoden iässä, vaikka tautia todetaan paljon nuoremmillakin. Haimasyöpä on tulehdusta hankalampi huomata, joten se diagnosoidaankin usein liian myöhään.

Haimasyöpä hoidetaan leikkauksella, jos kyseessä on paikallinen tauti, sillä leikkaus on ainoa parantava hoito. Diagnosointihetkellä suurin osa haimasyövistä on valitettavasti jo levinnyt ja vain joka viides potilas soveltuu enää leikkaushoitoon.

Syövistä valtaosa osa on duktaalista adenokarsinoomaa eli haimatiehyen epiteelistä alkunsa saaneita pahanlaatuisia kasvaimia. Muita, harvinaisempia syöpätyyppejä on paljon.

Hälyttävä merkki on kivuton keltaisuus. Sen perusteella pitäisi epäillä haimasyöpää ja tehdä selvitykset kiireellisesti. Iho ja silmän valkuaiset muuttuvat keltaisiksi, koska kasvain estää sappinesteen kulkemisen suoleen. Muita oireita voivat olla selkään säteilevä vatsakipu, pahoinvointi ja laihtuminen. Myös diabetes voi olla haimakasvaimen ensioire, koska kasvaimen aiheuttamat muutokset haimassa heikentävät insuliinin tuotantoa.

Haimasyövän ennuste on huono. Vain 3–6 prosenttia kaikista haimasyöpään sairastuneista elää viisi vuotta. Leikattujen potilaiden ennuste on huomattavasti parempi. 

Lähteenä myös: Terveyskirjasto

 

Haimasyövät

  • Duktaalinen adenokarsinooma eli haimatiehyen epiteelistä alkunsa saanut pahanlaatuinen kasvain on yleisin haimasyöpä.
  • Intraduktaalinen papillaarinen musinoottinen neoplasia (IPMN) ja musinoottinen kystinen neoplasia (MCN) ovat haiman kystisiä kasvaimia, jotka voivat kehittyä haimasyöväksi.
  • Harvinaiset neuroendokriiniset kasvaimet saavat alkunsa haiman hormonituotannosta vastaavista saarekesoluista ja voivat kehittyä syöväksi.

Teksti Maija Joutjärvi

Mainos
Mainos