Hormonikierukka vai pillerit? Ehkäisyä löytyy joka lähtöön

Kokeilemalla jokaiselle löytyy sopiva ehkäisymenetelmä.

1. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Metsä-Heikkilä, mitä ehkäisymenetelmiä suositaan nykyään?

Yhdistelmäehkäisypillerit ovat edelleen suosituin menetelmä, varsinkin ehkäisyä aloitettaessa. Hyvänä kakkosena tulee hormonikierukka. Kuparikierukan käyttö on vähentynyt.

Miesten sterilisaatio on hieman lisääntynyt, mutta naisten vähentynyt. Tätä selittää se, että sterilisaation jälkeen moni nainen on joutunut turvautumaan uudestaan ehkäisyyn vuotohäiriöiden vuoksi. Miksi siis sterilisoida, kun hyvä ehkäisymenetelmä hoitaa sekä ehkäisyn että vuodot.

Tulevaisuudessa naisten sterilisaatioiden määrää saattaa lisääntyä, sillä nukutusta vaativan laparoskooppisen menetelmän rinnalle on tullut polikliinisesti tehtävä hysteroskopia-menetelmä (Essure).

2. Millaisia vaihtoehtoja on yhdistelmäpillereissä?

Yhdistelmäpillereissä on estrogeeniä ja keltarauhashormonia. Pillerien sisältämillä keltarauhashormoneilla voi olla hieman erilaisia vaikutuksia. Jokin hormoni sopii paremmin esimerkiksi akneihoiselle, ja turvotuksesta kärsivä voi hyötyä lievästi nestettä poistavasta vaihtoehdosta. Myös vuotohäiriöt saattavat talttua, kun kokeillaan toisenlaista hormonia sisältävää pilleriä.

Ehkäisijöitä neuvotaan nykyään käyttämään kahdesta kolmeen pakkausta peräkkäin, jonka jälkeen pidetään tauko ja tulee tyhjennysvuoto. Jos ilmenee tiputtelua, voi palata lyhyempiin jaksoihin. Endometrioosipotilaat voivat käyttää pillereitä useita kuukausia yhtäjaksoisesti, ellei tiputtelu häiritse.

3. Mitä muuta uutta on tullut viime aikoina?

Synnyttämättömät naiset voivat valita halutessaan pienikokoisen vähähormonisen hormonikierukan. Tällainen luotettava ja pitkäaikainen ehkäisymenetelmä on tarpeen ennen ensimmäistä synnytystä, sillä synnyttäjien keski-ikä on nykyään lähes 29 vuotta.

4. Mitä yhdistelmäehkäisyä suunniteltaessa tulisi muistaa?

Yhdistelmäehkäisy kasvattaa laskimotukosten riskiä. Riski on kolminkertainen verrattuna naisiin, jotka eivät käytä hormonaalista ehkäisyä. Yhdistelmävalmisteita eli e-pillereitä, ehkäisyrengasta tai -laastaria ei saa käyttää, jos naisella on hormonaalisesti aktiivinen syöpä, hoitamaton migreeni tai aurallinen, edelleen oireileva migreeni. Yhdistelmäehkäisyn estää myös aiemmin sairastettu laskimo- tai valtimoveritulppa sekä tupakointi, jos nainen on yli 35-vuotias.

Huomattavan ylipainoisille yhdistelmäehkäisyä on käytettävä harkiten, sillä heillä verenkiertoelimistön riskit ovat jo sinänsä hoikkia suuremmat. Muita, harvinaisia esteitä ovat huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, laskimotulppataipumus ja aktiiviset maksasairaudet.

5. Mikä altistaa terveen, yhdistelmäehkäisyä käyttävän naisen veritulpalle?

Terveissä naisissa ei ole havaittu mitään tiettyä, selkeästi vaarassa olevaa ryhmää. Perinnöllinen alttius laskimotukoksille on tärkein yksittäinen riskitekijä. Veritulppatapausten taustalla on ollut pillereiden käytön lisäksi erilaisia altistavia tekijöitä, kuten pitkä lento tai vuodelepoa vaatinut leikkaus.

Laskimotulpan riski on suurin e-pillereiden käytön alussa, ensimmäisen vuoden aikana. Yhdistelmäpillereitä ei kannata lopettaa omin päin ja aloittaa vähän ajan kuluttua uudelleen, sillä tauon jälkeen riski on jälleen koholla.

Veritulppavaara liittyy ensisijaisesti estrogeeniin. Uusimmissa tutkimuksissa on huomattu, että uuden polven keltarauhashormonit yhdistettynä estrogeeniin lisäävät veritulppariskiä hieman vanhempia keltarauhashormoneja enemmän. Riskien ero on kuitenkin niin vähäinen, ettei se vaikuta pillerimerkin valintaan.

6. Hormonikierukka vai pillerit?

Monet naiset saavat yhdistelmäehkäisystä erilaisia sivuvaikutuksia. Nyrkkisääntö on, että jos kolmesta pillerimerkistä ei löydy itselle sopivaa, kannattaa miettiä muita ehkäisymenetelmiä.

Pelkkä ikä ei ole este yhdistelmäehkäisyn käytölle. Jos nainen on terve eikä tupakoi, hän voi käyttää yhdistelmäehkäisyä niin kauan kuin on tarvetta ehkäisyyn. Yhdistelmäehkäisy hillitsee runsaita kuukautisia, vuotohäiriöitä ja kipuja.

Yhdistelmäehkäisyä ei aloiteta uutena menetelmänä iäkkäälle naiselle. Vaihtoehtoina on käyttää pelkkää keltarauhashormonia sisältäviä minipillereitä tai hormonikierukkaa. Nämä sopivat myös yli 35-vuotiaille tupakoiville naisille. Pelkkä keltarauhashormoni ei lisää veritulppariskiä.

Minipillerit ja hormonikierukka aiheuttavat joillakin epäsäännöllisiä vuotoja. Suurimmalla osalla hormonikierukkaa käyttävistä vuotohäiriöt loppuvat noin neljän kuukauden käytön jälkeen.

Myös hormonikierukka vähentää runsaita vuotoja ja kipuja. Hormonikierukasta saa tällaisissa tapauksissa Kela-korvauksen, mutta yhdistelmäpillereistä sitä ei myönnetä.

Hormonikierukkaan voidaan vaihdevuosien alkaessa yhdistää pelkkä estrogeenikorvaushoito, jos nainen tarvitsee hormonikorvaushoitoa. Kierukka suojaa kohtua estrogeenivaikutukselta.

7. Aiheutuuko hormonaalisen ehkäisyn pitkäaikaisesta käytöstä haittoja?

Ei aiheudu. Pitkään käytetty yhdistelmäehkäisy päinvastoin vähentää kohtusyövän ja munasarjasyövän riskiä. Myös hormonikierukka vähentää kohtusyövän ja jossain määrin munasarjasyövän riskiä.

8. Entä jos nainen ei halua tai voi käyttää hormonaalista ehkäisyä?

Kuparikierukka on yksi vaihtoehto. Kuparikierukka lisää jonkin verran vuotoja ja kipuja etenkin synnyttämättömillä naisilla. Siihen ei kuitenkaan liity lisääntynyttä kohdunulkoisen raskauden riskiä, kuten on aikaisemmin ajateltu.
Kondomia käytettäessä on muistettava, että se voi rikkoutua, jolloin tarvitaan jälkiehkäisyä. Sterilisaatio on hyvä vaihtoehto, jos ei halua enempää lapsia.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Merja Metsä-Heikkilä. Lähteenä käytetty myös Duodecimin Terveyskirjaston ehkäisyä käsitteleviä artikkeleita.

Teksti Merja Perttula

Julkaistu Tehy-lehdessä 4/2015