Yleinen käsitys on, että nuoren mielialojen äkkivaihtelut johtuvat kasvaneista hormonimääristä ja että murkut ovat täysin hormoniensa armoilla. Sinkkonen huomauttaa, että tuoreimman tutkimustiedon mukaan hormonit eivät olekaan niin merkittävässä roolissa, vaan ailahteluun ja impulsiivisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea keskushermoston keskeneräisyys.
Nuoren aivot ovat käymistilassa – pään sisällä tapahtuu yhtä isoja muutoksia kuin varhaislapsuudessa. Nuorella kypsyy se aivojen alue, joka auttaa ymmärtämään sosiaalisen informaation emotionaalisia puolia. Myös tunto- ja liikealueet, kielellisten toimintojen ja avaruudellisen hahmottamisen alueet kypsyvät.
– Sen sijaan ne etuotsalohkon alueet, joiden tehtävänä on suodattaa yllykkeitä, säädellä käyttäytymistä ja ennakoida tekojen seurauksia, kypsyvät vasta myöhäisessä nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa. Pojilla otsa- ja ohimolohkojen kuorikerrokset kehittyvät vielä myöhemmin kuin tytöillä.
Aivoissa tapahtuvien isojen muutosten vuoksi nuoruudessa on myös mahdollisuus parantaa ja korjata sitä, mikä on ehkä jossakin aiemmassa kehitysvaiheessa jäänyt heikoille tai rikkoutunut. Puolustusmekanismien alla olleita asioita saattaa nousta pintaan ja niistä päästään puhumaan. Tämän saa huomata moni adoptiovanhempi ja lastensuojelun ammattilainen.
Nuori on altis erilaisille riippuvuuksille.
Kuohuntavaiheen tärkein kehitystehtävä on uuden seksuaalisen kehon hyväksyminen sekä psyyken ja kehon integraatio. Aikuisen tehtävä on pysyä nuoren rinnalla. Päinvastaisista vakuutteluista huolimatta nuoret toivovat, että aikuiset eivät jättäisi heitä liian aikaisin oman onnensa varaan.
– Nuoren paras ystävä on hieman konservatiivinen aikuinen. On tärkeää, että aikuinen pysyy aikuisena eikä lähde hötkyilemään nuoren mukana. Toisaalta aikuisen ei pidä myöskään omaksua jäykkää auktoriteettia, koska siitä ei seuraa kuin uhmaa.
Nuori vaatii perusteluja ihan eri tavalla kuin aiemmin. Hänen ajatuksiaan on kuunneltava ja ne on otettava huomioon. Mikään ei loukkaa nuorta niin kuin aikuisten sokeat ennakkoluulot.
– Rajoista keskustelu voi kuitenkin mennä väännöksi. Siinä vaiheessa viisas vanhempi puhaltaa pelin poikki ja sanoo, että tämä tehdään nyt näin.
Keskushermoston keskeneräisyyden vuoksi nuori on altis erilaisille riippuvuuksille. Tupakan, alkoholin ja huumeiden käytöllä on sitä kauaskantoisemmat seuraukset, mitä aikaisemmin käyttö on aloitettu. Kasvava ongelma on myös nettiporno, joka saattaa tulla kuvioihin jo ala-asteella.
– Vanhemmat elävät käsittämättömän ruusuisessa maailmassa, että ei se meidän poika. Poikien ongelmahan tämä porno on, ei niinkään tyttöjen.
Pornoriippuvuuden taustalla ovat samat keskushermoston mekanismit kuin päihderiippuvuudessa. Tupakka, alkoholi, huumeet ja porno kohottavat dopamiinin tasoa, mikä tuottaa mielihyvän kokemuksen. Aivot muistavat mielihyvän ja haluavat kokea sen uudelleen.
Jari Sinkkonen vastaa
Murrosikäinen tyttäreni ei kapinoi. Onko se normaalia?
On. Unohtakaa se psykoanalyysin oppi, että nuorelta jää läpikäymättä jokin olennainen kehitysvaihe, jos hän ei kapinoi. Nuori itsenäistyy ilman kapinointiakin. Yleensä tällaisella ”kiltillä” nuorella on jokin tärkeä harrastus kavereineen ja ohjaajineen. Tai sitten nuori uppoutuu vaikkapa kaunokirjallisuuteen ja käsittelee näin muuttumistaan. Aggressiivisuus vanhempia kohtaan, törkeät puheet, rankka päihteidenkäyttö ja öiset poissaolot eivät ole merkki sujuvasta nuoruusiästä ja itsenäistymisestä. Ne ovat yritys rynnätä aikuisuuteen oikopolkuja.
Pitäisikö nuorelle hakea pari siideriä? Ainakin tietäisi, mitä hän juo.
Tätä perustelua käyttävät monet vanhemmat, ja se on niin syvältä. Aivan kuin nuori lopettaisi juomisen vanhemman hankkimaan siideripatteriin. Vanhempi vaarantaa näin nuorensa terveyden. Toiminta hämärtää myös lakien ja ikärajojen merkitystä. Totta kai nuoret juovat ennen 18 ikävuottaan, mutta se on eri asia. Nuoruusikään kuuluu, että tehdään juttuja, joista aikuiset eivät tiedä. Niinhän mekin olemme tehneet.
Saako aikuinen menettää malttinsa murkun kanssa?
Saa. Minusta on naurettava ajatus, että ei saisi. Vanhempi, joka pysyy täysin tyynenä nuoren räyhätessä, on pelottava ja epäaito. Oleellista on, että aikuisen suuttumus on jollakin tavalla hallinnassa.
Miten saa kuriin nuoren, joka luistaa rajoista ja velvollisuuksista?
Asia pitää ottaa puheeksi ensimmäisen, toisen ja kolmannen kerran. Vapauksia ei tule ilman velvollisuuksia. Jos on luvattu jotakin kivaa, lomamatkaa tai uusia lasketteluvehkeitä, voi antaa takarajan. Jos meno ei muutu, kiva perutaan. Rangaistukset, kuten kotiaresti, eivät yleensä tee mitään hyvää. Ne lisäävät uhmaa. Nuoren kanssa pitää välttää valtataistelua. Jos kapinointi on rajua, kodin ja koulun yhteistyö ja ammattilaiset auttavat.
Teksti Tiina Suomalainen
Sarja nuoren kehitysvaiheista, osa 2/3
Julkaistu Tehy-lehdessä 15/2012
