Haavainen paksusuolentulehdus rajoittuu paksusuoleen. Crohnin tauti voi sijaita missä tahansa ruoansulatuskanavan osassa.
Uloste on löysää ja vessassa pitää käydä usein, varsinkin aamuisin. Joskus ei edes ehdi pöntölle. Oireet voivat olla ärhäköitä, mutta ne saattavat kadota niin pitkäksi aikaa, että ongelma unohtuu.
Moni lähtee lääkäriin vasta sitten, kun ulosteessa on verta. Usein potilas on kärsinyt oireista jo puoli vuotta ennen hoitoon hakeutumista.
Syytä nopeaan lisääntymiseen ei tiedetä.
Kyseessä voi olla IBD-tauti eli tulehduksellinen suolistosairaus. Niitä ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa). Osassa tapauksista ei koskaan selviä, kumpi tauti on kyseessä.
Ripulin ja verisen ulosteen lisäksi oireita ovat tahaton laihtuminen, väsymys, kuumeilu ja vatsakipu. Lapsilla myös kasvun hidastuminen on yksi merkki sairaudesta.
Länsimaissa IBD-taudit lisääntyvät kovaa vauhtia. Suomessa tauteja sairastaa Kelan tilaston mukaan 35 000 henkilöä. Vielä vuonna 2004 potilaita oli yli 10 000 vähemmän. Uusia tauteja todetaan noin 1 500 vuodessa.
IBD-tautiin voi sairastua minkä ikäisenä tahansa, mutta yleisimmin sairastuvat 20–30-vuotiaat. Myös lapset sairastuvat yhä useammin. Tauti on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla.
– Syytä nopeaan lisääntymiseen ei tiedetä. Tekijöitä on etsitty esimerkiksi bakteereista ja ympäristöstä. Pelkästään geeneillä ja lisääntyneellä sairauden diagnosoinnilla ei voida selittää näin suurta kasvua, kertoo erikoislääkäri Kaija-Leena Kolho Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolentulehduksen tärkein ero on tulehduksen sijainti. Haavainen paksusuolentulehdus rajoittuu paksusuoleen, kun taas Crohnin tauti voi sijaita missä tahansa ruoansulatuskanavan osassa aina suusta peräaukkoon, yleisimmin kuitenkin ohutsuolessa.
Crohnin tautia on länsimaissa yleensä enemmän kuin haavaista paksusuolentulehdusta, mutta Suomessa tilanne on päinvastainen. Syytä tähänkään ei tiedetä.
Ensimmäisen kerran Crohnin tauti todettiin 1930-luvulla ja haavainen paksusuolentulehdus jo 1800-luvulla.
– Tässä ajassa täytyy olla jotakin, mikä saa sairastumaan. Muutoksia aiempaan on tapahtunut elinoloissa, ruokavaliossa ja taudinaiheuttajissa.
Lasten Crohnin tauti yhdistettiin tuoreessa suomalaistutkimuksessa antibioottikuureihin. Tulosten perusteella on mahdollista, että antibioottikuurit edistävät taudin kehittymistä. Toistuvat kuurit saattavat yhtä hyvin myös kuvastaa näiden lasten infektioherkkyyttä.
IBD-taudit löydetään tähystyksellä, joka tehdään lapsilla nukutuksessa. Diagnoosi varmistuu suolen koepalasta.
Nuorilla IBD-taudit on sekoitettu joskus esimerkiksi peräpukamiin tai syömishäiriöön, aikuisilla toiminnalliseen vatsavaivaan. Ulostusnäyte on usein poissulkemismielessä hyödyllinen, koska tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä kalprotektiinin eritys ulosteeseen lisääntyy.
Taudit ovat yleensä vaikeita, koska parantavaa hoitoa ei ole löydetty. Hoitamattomana pitkään kestävä tulehdus voi aiheuttaa laihtumista ja syöpäriski kohoaa.
Oireet tulevat jaksoittain, eikä vaikeaa kautta pystytä ennustamaan. Tauti voi pysyä lääkehoidolla pitkään oireettomana, mutta pahassa vaiheessa se voi viedä potilaan nopeasti sairaalaan.
Hoito riippuu siitä, missä kohtaa suolistoa tauti sijaitsee. Esimerkiksi aikuisilla haavaista paksusuolentulehdusta voidaan hoitaa usein paikallisesti peräpuikoilla ja -ruiskeilla.
Suun kautta otettavina lääkkeinä käytetään puolustusjärjestelmän toimintaa vaimentavia lääkeaineita, useimmiten kortisonia, mutta pitkäaikaisessa hoidossa myös atsatiopriinia ja metotreksaattia. Tulehdustekijän, TNF-alfan, estoon on kehitetty täsmälääkkeitä, jotka ovat tehokkaita mutta todella kalliita. Nekään eivät aina auta.
Jos pitkään kestänyt lääkehoito ei auta ja kortisonin tarve on jatkuvaa, kyseeseen voi tulla leikkaus. Crohnin taudissa leikkauksessa poistetaan suolen sairasta osaa. Jos tauti on todella hankala voidaan käyttää pysyvää avannetta.
Ruokavaliolla ei ole vaikutusta taudin kulkuun.
Haavaisessa paksusuolentulehduksessa leikkaushoitona on koko paksusuolen poisto. Silloin ohutsuolesta muotoillaan ”kakkapussi”. Tämä on suuri leikkaus, mutta parhaimmillaan potilas pystyy elämään tämän jälkeen ilman lääkkeitä. Leikkauksen jälkeen suoli toimii tavanomaista useammin ja uloste on aina löysää.
Crohnin tautiin sairastuvista noin puolet ja haavaista paksusuolentulehdusta sairastavista alle kolmasosa leikataan 5–10 vuoden kuluessa taudin toteamisesta. Lasten IBD-taudit ovat paljon aggressiivisempia kuin aikuisten, minkä vuoksi leikkaus on yleisempi lapsilla kuin aikuisilla. Lapsilla leikkausta voidaan tarvita normaalin kasvun turvaamiseksi.
Suurin osa potilaista yrittää Kolhon mukaan saada tautiaan kuriin ruokavaliolla tai välttämällä jotain tiettyä ruoka-ainetta.
– Ruokavaliolla ei ole todettu olevan vaikutusta taudin kulkuun. Monet kuitenkin kokevat, että esimerkiksi hiilihappojuomat, liiallinen makeansyönti tai maitotuotteet edistävät oireita. Ruoka ei ole syynä, mutta stressi pahentaa oireita suurella osalla.
Tulehdukselliset suolistosairaudet vaikuttavat useasti myös mielialaan. Yksi tekijä on kortisonihoidon aiheuttama mielialan lasku.
– Mielialaoireita on todettu sekä nuorilla että aikuisilla. Yksi tekijä on varmasti sosiaalisten tilanteiden pelko: vessahätä voi yllättää aina. Jos suolitulehdusta ei saada kuriin ja elimistössä on koko ajan tulehdus päällä, ei ole oikein iskussa. Useimmat tietävät, miten flunssakin voi verottaa voimia.
