Kaupat ja kirjastot ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja. Kuva: iStock

Kaupan aula tai toripäivä – arkiset kohtaamiset helpottavat vanhusten yksinäisyyttä

Epäviralliset kohtaamispaikat torjuvat yksinäisyyttä.

Äijäporukka turisee Tammelan torilla. Vanhat rouvat huilaavat marketin aulassa. 

– Helpot, epäviralliset kohtaamiset voivat olla vanhuksille hyvin tärkeitä. Kynnys on matala: niitä varten ei tarvitse lähteä erikseen kerhoon. Näitä paikkoja ei saisi tuhota, muuten menetetään jotakin korvaamatonta, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Myös kaupungin kunnossapidolla on tekemistä yksinäisyyden kanssa. Katujen auraamatta jättäminen tai huono hiekoitus voi jättää ikäihmisen kuukausiksi kotiin mottiin.

Yksinäisyys kuuluu elämään, eikä yksinäisyys aina ole pahasta. Moni nauttii siitä, ainakin sopivina annoksina. Yksinäisyys voi olla sosiaalista yksinäisyyttä: tekemisen ja seuran puutetta. Tai se voi olla emotionaalista eli läheisen ihmissuhteen puuttumista. Joskus sen läheisimmän ihmisen, puolison, kuolema voi olla helpotus, vaikka siitä ei juuri puhuta.

Ikävuosien karttuminen ei automaattisesti lisää yksinäisyyttä, vaan se mitä tapahtuu, kun ikää tulee lisää. Läheisiä kuolee, ammattirooli haipuu, huoli tervey­destä ja tulevaisuudesta painaa. Orpo olo voi tulla siitä, kun maailma muuttuu alta. Miten pysyä kärryillä digimaailmassa? Oleellista on, kokeeko ihminen itsensä tarpeelliseksi vai pelkäksi hoivan kohteeksi.

Yli 90-vuotiaat tamperelaiset ovat mukana Tervaskanto-tutkimuksessa. Heistä vielä seitsemän kymmenestä asuu omassa kodissaan. Hoivapaikoissa koetaan enemmän yksinäisyyttä kuin kotona. Yksinäisimpiä olivat kuitenkin ne, jotka asuivat kotona, mutta eivät enää oikein pärjänneet.

– Vanhuusiän yksinäisyyden paras lääke on hyvä vanhuspolitiikka ja riittävät palvelut. Silloin ei tarvitse pelätä, että jää ilman tarvitsemaansa hoitoa.

Marja Jylhä esiintyi Tehyn Parasta aikaa -tapahtumassa.

Mainos
Mainos