Ilman virtaus keuhkoissa heikkenee, jolloin ilma salpautuu keuhkoihin. Vähitellen keuhkoputket ahtautuvat liman, limakalvojen ja keuhkoputkia ympäröivän sileän lihaskudoksen paksuuntumisen vuoksi.
”Keuhkot menettävät normaalin kimmoisuutensa, eikä kudos tue pieniä ilmateitä”, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Leena Tuomisto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
Suomessa on noin 200 000 keuhkoahtaumatautipotilasta, mutta taudin arvioidaan olevan alidiagnosoitu. Luku voi olla kaksinkertainen, jos mukaan lasketaan myös keuhkoahtaumataudin ensimmäisiä oireita eli kroonista keuhkoputkentulehdusta sairastavat.
”Taudin oireet kehittyvät yleensä niin hitaasti, että potilas tottuu niihin”, Leena Tuomisto sanoo.
Aluksi henkeä ahdistaa esimerkiksi ylämäkeä kävellessä tai hengitystieinfektioiden yhteydessä. Sairastunut voi pitää yskää ja limaisuutta tupakoinnista johtuvana riesana. Keuhkojen toiminta huononee vähitellen ja saattaa pahimmillaan johtaa vaikeaan kudosten hapenpuutteeseen.
Lievä keuhkoahtaumatauti haittaa elämää vain vähän, mutta edenneenä tauti rajoittaa elämää.
Edenneen taudin oireita ovat hengenahdistus pienessä rasituksessa tai jopa levossa, huono suorituskyky, laihtuminen, lihasmassan väheneminen, väsymys, sydämen oikean puolen vajaatoiminta ja sairauden toistuvat pahenemisvaiheet.
Pahenemisvaiheessa hengitystieoireet vaikeutuvat äkillisesti. Pahenemisvaiheita aiheuttavat hengitystieinfektiot ja ilmansaasteet. Pahenemisvaiheessa lääkitystä tehostetaan ja tarvittaessa käytetään lisähappi- tai ventilaatiohoitoa. Taipumus pahenemisvaiheisiin on yksilöllistä.
Pahenemisvaiheet ovat haitallisia, ja siksi niitä pyritään ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Toistuvat pahenemisvaiheet alentavat keuhkojen suorituskykyä entisestään ja lisäävät uuden pahenemisvaiheen riskiä.
Sairaus todetaan spirometrialla, jossa mitataan keuhkojen tilavuuksia ja ilmavirtausta sekä lääkevastetta. Spirometria paljastaa, kuinka paljon potilas voi hengittää ilmaa keuhkoihin ja kuinka nopeasti hän pystyy tyhjentämään keuhkonsa. Bronkodilataatiokokeessa potilaalle annetaan keuhkoputkia avaavaa lääkettä puhallusten välillä.
Keuhkoahtaumatautia ei voi parantaa, mutta sen oireita voidaan hoitaa. Hoidon ensisijainen tavoite on estää taudin eteneminen, vähentää oireita, ehkäistä pahenemisvaiheita ja lisätä potilaan elämänlaatua.
”Potilas itse voi vaikuttaa merkittävästi sairauden kulkuun, ennusteeseen ja omaan toimintakykyynsä”, Leena Tuomisto sanoo.
Tupakoinnin lopettaminen hidastaa keuhkojen vaurioitumista. Terveellinen ruokavalio ja liikunta auttavat hillitsemään oireita ja helpottavat hengitystä. Krooninen keuhkoputkentulehdus lievittyy. Liikunta vahvistaa hengityslihaksia, helpottaa liman irtoamista ja tehostaa hengitystä.
Liikunta ja kuntoutus lieventävät masennusta ja ahdistuneisuutta, parantavat fyysistä suorituskykyä ja pienentävät riskiä joutua sairaalahoitoon. Potilaan on myös syytä ottaa kausi-influenssarokote sekä pneumokokkirokote.
Fysioterapiassa potilas oppii pärjäämään oireidensa kanssa.
Hengitysfysioterapia edistää toipumista keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheesta. Fysioterapiassa potilas oppii myös keinoja, joilla hän pärjää oireiden kanssa. Potilas saattaa olla arka liikkumaan, koska hän pelkää hengenahdistusta.
”Fysioterapeutti rohkaisee potilasta tekemään sen, mihin hän pystyy ja auttaa pitämään huolta fyysisestä kunnosta. Omat rajat löytyvät turvallisesti ja valvotusti”, sanoo fysioterapeutti Thor Sundqvist.
Sundqvist suosittelee potilaille erityisesti lihasvoimaharjoittelua, koska se lisää hapenkulutusta vähemmän kuin aerobinen liikunta ja aiheuttaa siten vähemmän hengenahdistusta.
”Jos jo yhden kilometrin kävely on hengenahdistuksen vuoksi mahdotonta, ihminen ei välttämättä liiku yhtään.”
Lihasvoimaharjoittelussa treeniä voi tarvittaessa eriyttää.
”Jos jalkojen treenaaminen yhtä aikaa pahentaa oireita liikaa, voi treenata yhden jalan kerrallaan.”
Hengenahdistus on epämiellyttävää, ja potilaasta saattaa tuntua, että hän tukehtuu. Fysioterapeutti voi neuvoa oikean hengitystekniikan ja antaa ohjeet liman irrotukseen ja rentoutumiseen.
”Ohjeiden avulla potilas pystyy itse toimimaan heti, kun henkeä ahdistaa. Näin sairaus ei saa henkistä yliotetta.”
Lääkehoitoon kuuluu erilaisia keuhkoputkia avaavia valmisteita. Lisäksi potilas saattaa tarvita tulehduslääkitystä. Hoito määräytyy taudin vaikeusasteen, oireiden, veren eosinofiilitason, keuhkojen toiminnan ja pahenemisvaiheriskin perusteella.
Lääkkeet annostellaan inhalaationa hengitysteihin. Tarvittaessa voidaan käyttää myös glukokortikoidia ja antibioottia tabletteina.
”Hengenahdistusta voidaan äärimmäisessä tilanteessa hoitaa opioideilla, jos muista hoidoista ei saada riittävästi apua”, Tuomisto sanoo.
Pitkälle edenneessä taudissa tupakoimattomat voivat saada happihoitoa. Joskus voidaan harkita kotona tapahtuvaa ylipainehengityshoitoa tai kirurgisia hoitoja. Keuhkonsiirrolla pyritään elinajan pitenemiseen. Pitkä tupakointihistoria, liitännäissairaudet ja suurentunut pahanlaatuisen kasvaimen riski voivat kuitenkin estää keuhkonsiirron.
Lähteenä käytetty: Terveyskirjasto, Käypä hoito, Hengitysliitto
Keuhkoahtaumatauti
- Joka toisen tupakoitsijan on arvioitu sairastuvan keuhkoahtaumatautiin keski-ikäisenä tai vanhempana.
- Keuhkoputket ahtautuvat ja ilman virtaus keuhkoissa heikkenee. Oireita ovat hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, pitkittynyt yskä ja lisääntynyt limaneritys.
- Terveellinen ruokavalio ja liikunta auttavat hillitsemään oireita.
- Hengitysfysioterapia tukee toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia.
- Taudin lääkehoidossa käytetään erilaisia keuhkoputkia avaavia valmisteita.
Julkaistu Tehy-lehdessä 4/2021.
