Virtsaamisongelmien kanssa kärvistellään usein liian pitkään. Kuvat: Lauri Rotko

Kuinka valitsen oikeanlaisen katetrin?

Kun virtsaaminen ei onnistu, tarvitaan katetria. Mutta millaista?

Uroterapeutti Seija Salomaan puhelin soi. Kyseessä on tyypillinen tapaus. Palvelutalossa asuvan vanhuksen vaippa ei riitä ja peti on öisin usein märkä. Hoitaja kysyy, mikä avuksi.

Kun paksuinkaan vaippa ei riitä, kyseessä voi olla ylivuotoinkontinenssi. Silloin tarvitaan katetria.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Ylivuotoinkontinenssi johtuu siitä, että virtsarakko tyhjenee huonosti. Virtsaa valuu huomaamatta ja yöllä karkaavan virtsan määrä on niin suuri, ettei imukykyisinkään suoja riitä. Päivä usein pärjätään, ja katetrointi kerran päivässä illalla vähentää yöllistä kastumista.

Kertakatetrointi on usein myös ainoa keino saada iäkkäältä naiselta puhdas virtsanäyte.

–  Siinä liikutaan herkällä alueella ja esimerkiksi muistisairaan kanssa tilanne ei aina ole helppo. Sanon aina, että pakolla ei saa katetroida.

Salomaa toimii hoitotyön kliinisenä asiantuntijana Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hoitotarvikejakelussa.

Katetri on ratkaisu, kun potilas kärsii virtsaummesta. Silloin rakko täyttyy, mutta pissa ei tule.

Äkillinen virtsaumpi on yleensä kivulias. Vähitellen syntyneessä virtsaummessa rakon seinämän hermot turtuvat ja virtsapakko ei ole niin sietämätön. Hermostoperäinen virtsaumpi on usein kivuton.

Molemmissa tapauksissa on vaarana, että munuaiset vaurioituvat. Hoitoon tulee lähteä, jos virtsaaminen ei ole onnistunut 6–8 tuntiin selvästä vessahädästä huolimatta.

Anatomisista syistä virtsaumpi on miehillä yli kymmenen kertaa tavallisempi kuin naisilla. Tyypillinen potilas on ikämies.

Mistä virtsaumpi johtuu? Syitä on monia. Jokin estää virtsan virtaamisen: eturauhasen liikakasvu, eturauhassyöpä tai virtsaputken kurouma. Virtsaputken kurouma voi johtua vaikka siitä, että on joskus pudonnut pyöräntangolle tai jalkapallo on osunut pahaan kohtaan. Joskus kurouma voi olla seurausta huonosta katetroinnista tai virtsarakon tähystyksestä.

Syy voi olla hermostoperäinen: Selkäydinvamma häiritsee virtsarakon toimintaa. MS-tauti, Parkinsonin tauti tai aivoinfarkti voivat myös aiheuttaa virtsaongelmia. Infarktin saanut voi haluta koko ajan vessaan.

Dementiaa sairastava saattaa unohtaa, mitä vessassa tehdään. Diabeetikolla virtsarakon tuntohermon häiriö voi aiheuttaa sen, ettei vessahätä tunnu ja rakko venyy liikaa. Kun rakko on liian täysi, virtsaaminen ei välttämättä enää onnistu, koska rakon supistusvoima on heikentynyt. Myös erilaiset kasvaimet voivat aiheuttaa virtsaummen, samoin ummetus.

Jos kesäiltana käy saunasta uimassa ja istuskelee viileällä penkillä saunaoluella, se voi olla siinä. Seuraavana päivänä ei ehkä saa virtsattua.

Moni lääke voi aiheuttaa virtsaumpea – se kannattaa tarkastaa lääketietokannassa luetelluista haittavaikutuksista.

Stressi ja jännitys voivat aiheuttaa ongelmia. Kaikki eivät saa virtsattua yleisissä vessoissa.

 

Tyypillinen virtsausongelmista kärsivä potilas on ikääntynyt mies, sanoo Seija Salomaa.

 

Seija Salomaa tietää tapauksen, jossa virtsaumpi kehittyi synnytyksessä. Äidiltä katetroitiin 2,4 litraa virtsaa – virtsahädän tunne oli puuttunut. Hän opetteli käyttämään kertakatetreja. Spontaanivirtsaus käynnistyi, kun äiti toistokatetroi muutaman viikon. Silti virtsa tuli edelleen hitaasti kolmen kuukauden kuluttua pidetyssä kontrollissa. Virtsahädän tunne oli yhä vaimea.

Sama tilanne voi syntyä, jos yrittää käydä mahdollisimman vähän vessassa vaikkapa pitkän lennon aikana. Päivystykseen on tullut potilaita, joilta on katetroitu jopa neljä litraa virtsaa. Määrä ei mahdu rakkoon: virtsaa on jo virtsanjohtimissa ja munuaisaltaissa. Puhutaan hydronefroosista, joka voi johtaa jopa dialyysihoitoon. Tila on harvinainen, mutta Päijät-Hämeen alueella on ollut yksittäisiä tapauksia.

Katetrointikäytännöt vaihtelevat. Päijät-Hämeessä kertakatetrin laittamisessa ei käytetä steriilejä menetelmiä. Käytössä on tehdaspuhtaat hanskat ja käsihuuhde. Tässä nojataan virtsatieinfektioiden Käypä hoito -suositukseen, joka suosittelee puhtaita tekniikoita. Paikoin Suomessa käytetään kertakatetroinnissa steriilejä menetelmiä.

Alueella on luotu virtsaoireisen miehen hoitoketju, ja monessa alueen terveyskeskuksessa on urologinen hoitaja.

Usein virtsaamisongelmien kanssa kärvistellään liian pitkään. Tyypillistä on, että potilas mainitsee asiasta pikaisesti muun käynnin lopuksi. Ongelmaan on harvoin nopeita ratkaisuja – selvittelyyn tarvitaan aikaa. Päiväkirja virtsauskerroista ja juomisista on usein paljastava.

 

Kolme katetrityyppiä

Kertakatetri

Käyttötarkoitus: Jos virtsa ei kulje, rakko tyhjennetään kertakatetrilla. Rakkoon ei saisi kertyä yli puolta litraa virtsaa. Kun jäännösvirtsa on toistuvasti 2 desiä tai vähemmän, katetrointia voi harventaa.

Katetrointi tapahtuu virtsaputken kautta: katetri viedään rakkoon, jolloin virtsa pääsee poistumaan. Tämä toistetaan tarpeen mukaan 1–6 kertaa päivässä. Päijät-Hämeessä suositaan kertakatetreja.

Hyödyt: Virtsarakon tyhjentäjälihaksen normaali venyvyys säilyy. Mahdollistaa normaalin virtsauksen katetrointien välillä.

Haitat: Toistuva katetrointi vie hoitajilta aikaa esimerkiksi kotihoidossa.

Kuka laittaa: Potilas itse tai tämän läheinen voi katetroida ohjauksen jälkeen. Jos tämä ei onnistu, hoitaja auttaa.

Muuta: Suomessa käytetään yleensä katetreja, jotka on pinnoitettu hydrofiilisella materiaalilla, joka veteen kastettuna imee itseensä nestettä ja muuttaa katetrin pinnan liukkaaksi. Erillistä liukastus- tai puudutusgeeliä ei silloin tarvita. Kuivana pakatut liukastetaan keittosuolalla tai vedellä. Monessa mallissa on liukastusneste mukana.

a. Miehen katetri voi olla teleskooppimallinen.

b. Naiselle tarkoitettu kertakatetri voi olla siro kuin huulikiilto.

c. Suorakärkinen Nelaton on ehkä yleisin käytössä oleva kertakatetri.

d. Pisarapäinen katetri ohittaa hellävaraisesti virtsaputken ahtaat kohdat.

e. Tiemann-kärkisen katetrin käyttö on vähentynyt. Sen sijaan käytetään pisarapäistä katetria.

 

Kestokatetri

Käyttötarkoitus: Esimerkiksi pitkän leikkauksen aikana. Päijät-Hämeessä kestokatetri laitetaan tasaamaan virtsaummen jälkeistä tilaa viikoksi, jos rakossa on ollut virtsaa yli litra, jotta rakko jäntevöityisi ylivenytyksen jälkeen.

Asetetaan virtsaputken kautta rakkoon. Kestokatetri kiinnitetään miehillä alavatsaan ja naisilla reiteen.

Hyödyt: Helppohoitoinen, estää rakon venymisen.

Haitat: Bakteerikontaminaatio, limakalvoärsytys, painevaikutus virtsaputkessa sekä karstoittuminen. Muistisairas pystyy repimään kestokatetrin irti.

Kuka laittaa: Sairaanhoitaja tai lähihoitaja.

 

Kystostomiakatetri

Käyttötarkoitus: Käytetään, kun katetrin laittaminen virtsaputken kautta ei onnistu. Laitetaan vatsan­peitteiden läpi virtsarakkoon.

Hyödyt: Ei ärsytä virtsaputkea. Mahdollistaa normaalin virtsauksen yrittämisen katetria sulkemalla.

Haitat: Osittain samoja kuin kestokatetrilla. Lisäksi laitto- ja vaihtokomplikaatiot mahdollisia.

Kuka laittaa: Lääkäri.

Mainos
Mainos