Kuntoutus on parantanut autististen lasten elämää

Autistiset lapset pärjäävät elämässä paljon paremmin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Kuvateksti
Autismi on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuva iStock.

Lapsi ei ota normaalisti katsekontaktia ja vetäytyy omiin oloihinsa. Hän saattaa jäädä pitkäksi aikaa leikkimään jonkin pyörivän esineen kanssa. Hän ei jäljittele eikä häntä kiinnosta opetella asioita tavalliseen tapaan. Myös kielellisessä kehityksessä on ongelmia.

Autismikirjon häiriöt ovat neurobiologisia kehityshäiriöitä. Kirjoon kuuluvat lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi sekä useita harvinaisia geneettisiä sairauksia, joihin autismi voi liittyä. Aspergerin oireyhtymää ei enää diagnosoida erillisenä, vaan kirjon osana.

Autismikirjon vaikein muoto on lapsuusiän autismi, joka diagnosoidaan alle kolmen vuoden ikäisenä. Noin puolella lapsista autismiin liittyy kehitysvammaisuutta. Vanhemmat kiinnittävät huomiota lapsen poikkeaviin piirteisiin usein jo ennen ensimmäistä tai toista syntymäpäivää.

Aivojen kehityksellisiä häiriöitä kuvaa se, että lapsen pää saattaa olla syntyessä pieni, mutta kasvaa tavallista nopeammin. Tiettyjen aivoalueiden, kuten pikkuaivojen kasvu on normaalia nopeampaa ensimmäisenä elinvuotena.

Monella on autismikirjoon sopivia yksittäisiä piirteitä, jotka eivät merkittävästi haittaa selviytymistä.

Epätyypillinen autismi saattaa ilmetä myöhemmällä iällä kuin lapsuusiän autismi. Aspergerin oireyhtymä on piirteiltään lievempi. Se tunnistetaan yleensä esi- tai alakouluiässä. Asperger­henkilöt suoriutuvat eri asioista epätasaisesti. Osa on älyllisesti jopa normaalia lahjakkaampia.

– Monella on autismikirjoon sopivia yksittäisiä piirteitä, jotka eivät merkittävästi haittaa selviytymistä. Hoidon ja kuntoutuksen vuoksi voidaan kuitenkin tarvita diagnoosi, toteaa Autismisäätiön ylilääkäri Maija Castrén.

Autismikirjon häiriöiden taustalla on geneettisiä tekijöitä. Ulkoiset tekijät voivat lisätä riskiä. Tällaisia ovat esimerkiksi sikiövaiheen kehitykseen ja ­synnytykseen liittyvät häiriöt. Uusimmissa tutkimuksissa on huomattu, että jos isä on iäkäs, riski lapsen autismiin kasvaa.

– Autististen henkilöiden hermoverkkojen rakenteet ja toiminta ovat hieman erilaisia kuin yleensä, mistä aiheutuu häiriöitä. Tarkkaa syytä ei kuitenkaan tunneta, Castrén sanoo.

Monet vanhemmat epäilevät rokotuksilla olevan osuutta asiaan. Missään tutkimuksessa ei kuitenkaan ole todennettu, että rokotukset aiheuttaisivat autismia. Autismin piirteet ovat synnynnäisiä.

Autismikirjon häiriöitä esiintyy yhdestä kahteen prosentilla väestöstä. Suomessa autistisia henkilöitä arvioidaan olevan 80   000. Pojilla piirteet ovat merkittävästi (2–6,5 kertaa) tavallisempia kuin tytöillä.

Autismi on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Osa selittyy parantuneella diagnostiikalla ja tietoisuuden lisääntymisellä. Muitakin syitä yritetään kartoittaa.

Poikkeavat aistitoiminnot ovat autistisilla lapsilla tavallisia. Ne voivat ilmetä ruokailuvaikeuksina, ääniherkkyytenä ja epätavallisina tuntemuksina, kuten kivun tunteena kosketettaessa.

– Nämä asiat olisi hyvä tunnistaa varhaisessa vaiheessa. Lapsi ei välttämättä itse osaa kertoa, jos hän kärsii esimerkiksi äänistä. Aistien ali- tai yliherkkyydet voivat lisätä ylivilkkautta ja altistaa masennukselle ja ahdistukselle.

Aspergerin oireyhtymässä puheen kehitys on yleensä normaalia. Toisten aikomusten ja tuntemusten ymmärtäminen voi olla vaikeaa etenkin ryhmätilanteissa. Lapset kiinnittävät usein huomiota yksityiskohtiin, eivätkä pysty muodostamaan havainnoistaan kokonaisuuksia. Heidän on myös vaikea suunnitella jotakin toimintaa, keskittää tarkkaavuutensa siihen sekä lopettaa tekeminen.

Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita.

Suotuisassa koti- ja päiväkotiympäristössä Asperger-oireista on yleensä vähän haittaa. Lapsen kasvaessa ja itsenäistyessä tilanne voi muuttua. Kun muu ympäristö ei ymmärräkään perheen tavoin nuorta, hän saattaa joutua ristiriitoihin ja kiusatuksi. Tämä haavoittaa ja altistaa psyykkisille häiriöille.

Autismikirjon liitännäisoireina voi esiintyä näkökyvyn, kuulon ja liikunnan häiriöitä. Samoin lapsilla on usein käytös- ja ahdistuneisuushäiriöitä, nukahtamisvaikeuksia, tic-oireita sekä keskittymisongelmia ja ylivilkkautta.

Liitännäisoireita voidaan lievittää lääkkein. Itse autismiin ei ole lääkkeitä.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen kuntoutus aloitetaan, sitä parempi. Kuntoutus tapahtuu kodin, neuvolan, päivähoidon ja koulun yhteistyönä. Myös kuntouttavasta terapiasta on hyötyä.

Kuntoutuksen ansiosta autistiset lapset selviytyvät elämässä huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi 1980-luvulla.

Autistiset lapset tarvitsevat selkeän päiväjärjestyksen. Heidän on vaikea ennakoida tilanteita, joten paikkojen vaihdot ja muutokset tuottavat ongelmia. Jos lapsella on kommunikaatio-ongelmia, tekemistä voidaan selventää kuvilla.

– Kun lapsi totutetaan johonkin asiaan varhaisessa vaiheessa, hän saattaa päästä sen yli ja oppia uusia asioita. Myöhemmin tämä saattaa olla vaikeampaa.

Noin viisivuotiaana lapsen kognitiiviset ja kielelliset taidot alkavat olla vaiheessa, jolloin voidaan arvioida lapsen kehitystaso ja määrittää, millä osa-alueilla hänellä on eniten vaikeuksia. Samalla voidaan arvioida lapsen myöhempää kehitystä ja elämässä selviytymistä.

Diagnostiikkamenetelmiä ja kuntoutuksen muotoja kehitetään kaiken aikaa. Molemmissa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Samoin kehitetään neuvoloissa toteutettavaa autismiseulontaa.

Lapsen tutkimukset tehdään erikoissairaanhoidossa. Siellä tutkitaan myös, ettei autistisiin piirteisiin ole muita syitä, kuten kuulovamma, näkökyvyn heikkous tai geneettinen sairaus. Samoin hoidetaan autismiin liittyviä käytöshäiriöitä.

– Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Heitä kannattaa kuunnella. Vaikka piirteistö on sama, lasten reaktiotavat ovat erilaisia. Ehkä ylipäätään kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota helppoihin, yksin viihtyviin lapsiin, Castrén painottaa.

Teksti Merja Perttula

Suosittelemme sinulle