Lewyn kappale aiheuttaa harhoja

Hoitajalla on tärkeä rooli Lewyn kappale -taudin lääkityksen seurannassa.

Lewyn kappale -tautia todetaan miehillä naisia enemmän. Kuva: iStock

Eläkkeelle pari vuotta sitten jäänyt mies tulee vaimonsa kanssa lääkäriin. Miehellä on muistivaikeuksia, ja puoliso on huolestunut läheisensä persoonallisuuden muutoksesta. Yleensä niin elämänmyönteinen mies tuntuu olevan välillä oudon apaattinen ja masentunut.

Lääkärin haastattelussa käy ilmi, että mies on nähnyt harhoja, nukkunut kovin levottomasti ja potkinut unissaan vaimoa. Liikkeet päiväsaikaan ovat muuttuneet hitaiksi – ne ovat kuin hidastetusta elokuvasta. Välillä hänellä on pulmia tavallisten arkiaskareiden suorittamisessa.

Joinain päivinä potilas voi olla ihan kunnossa.

Työkaveri sanoi yövuorossa, että potilaat näyttävät nukkuvan paremmin, kun valot on pois. Minä siihen: "Joo. Ne luulee, että on yö."

Lääkärille herää epäily Lewyn kappale -taudista.

– Yksi ydinoireista on oireiston vaihtelu. Joinain päivinä potilas voi olla ihan kunnossa. Lääkäri hakee Parkinsonin taudin kaltaisia löydöksiä, kuten liikkeiden jähmeyttä, hidastumista, lepovapinaa ja ilmeettömyyttä, kertoo neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja Kellokosken sairaalasta.

Lewyn kappale -taudin diagnosointi etenee lääkärin kliinisellä arviolla, koska esimerkiksi verikoe tai aivokuva eivät anna vastauksia. Lewyn kappale -taudissa on myös joitain samoja käyttäytymiseen liittyviä piirteitä kuin Alzheimerin taudissa.

Diagnosointi voi olla vaikeaa, ja väärän diagnoosin saaneita on Vatajan mukaan paljon.

Lewyn kappale on aivojen hermosolujen sisään kertyvä valkuaisaineryvästymä. Neuropatologi Frederic Lewy löysi sen mikroskooppisissa tutkimuksissaan 1900-luvun alkupuolella. Miksi valkuaisainetta alkaa kertyä aivoihin, on vielä mysteeri.

Suurin riskitekijä on yli 60 vuoden ikä, mutta taudin esiintyminen ei ole tavatonta työikäiselläkään. Lewyn kappale -tautia todetaan miehillä naisia enemmän.

Tautiin liittyvä muistisairaus on kolmanneksi yleisin Alzheimerin taudin ja verenkiertohäiriöihin liittyvän muistisairauden jälkeen. Arviolta 10–15 prosenttia kaikista muistisairauksista liittyy Lewyn kappale -tautiin.

Tautiin kuuluu niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin oireita. Yksi oireista on harhojen näkeminen, joka aiheuttaa usein pelkoa hulluksi tulemisesta. Potilas voi nähdä ihmisiä – monesti pikkulapsia – sekä eläimiä tai maisemia.

Myös harhaluulot, kuten voimakas mustasukkaisuuden tunne puolisoa kohtaan voi olla yksi oireista.

– Harhat ovat hyvin arkisia. Potilas yleensä tiedostaa, että kyse on harhasta. Niitä esiintyy yleensä ilta-aikaan. Harhoja voi vähentää esimerkiksi lisäämällä huoneen valaistusta. Yleensä harha katoaa, jos sille puhuu tai sitä koskettaa.

Harhoja on selitetty sillä, että Lewyn kappale -tauti vaivaa aivojen näköhavainnosta vastaavaa niskalohkoa. Sen ”estomekanismi” on häiriintynyt, jolloin aivoihin pääsee aikaisemmin tallentuneita näköhavaintoja.

Parantavaa hoitoa tautiin ei ole olemassa. Oireita voidaan kuitenkin lievittää ja niiden etenemistä hidastaa esimerkiksi Parkinsonin tautiin kehitetyllä levodopalla ja joillakin Alzheimerin tautiin kehitetyillä koliiniesteraasi-inhibiittoreilla.

Lääkehoidossa on noudatettava erityistä varovaisuutta, koska potilaat saattavat reagoida lääkkeisiin yllättävällä tavalla. Lääkitys on aloitettava pienillä annoksilla. Esimerkiksi psyykkisiin oireisiin käytettäviin neurolepteihin potilaat reagoivat todella voimakkaasti. Niistä voi seurata jopa voinnin täydellinen romahdus. Vauriot voivat olla pysyviä.

Ihminen ei tunne enää iloa ja surua.

Vataja tapaa työssään Kellokosken sairaalassa vuosittain puolisenkymmentä Lewyn kappale -tautia sairastavaa potilasta, jotka voivat todella huonosti väärän lääkityksen takia.

– Hoitotyön ammattilaiset ovat avainasemassa lääkityksen seurannassa. Siksi vanhusten kanssa työskentelevien hoitajien olisi hyvä tietää ainakin perustiedot taudin lääkityksestä.

Tautiin liittyy myös alttius kaatuiluun ja hetkellisiin tajunnanmenetyksiin kaatumisen yhteydessä. Esteettömyyteen on kiinnitettävä siksi erityistä huomiota.

Tauti itsessään ei ole tappava. Hitaasti edetessään se kuitenkin rappeuttaa ihmisen opitut taidot – kommunikaation ja motoriikan – vieden hänet vuodepotilaaksi.

Potilas menehtyy yleensä infektion tai luunmurtuman vuoksi.

– Virikkeellinen toiminta, sosiaaliset kontaktit ja mieluisat harrastukset ovat tärkeitä. Hankalimpia elämänlaatua alentavia oireita ovat masennus ja apaattisuus. Ihminen saattaa muuttua tylsistyneeksi, koska ei tunne enää iloa ja surua.

Persoonallisuuden ja käytöksen muutokset eivät ole yhtä rajuja kuin Alzheimerin taudissa, mutta tauti etenee Alzheimeria nopeammin. Jos motoriset oireet ilmaantuvat ennen kognitiivisia, diagnosoidaan Parkinsonin tauti.

Monet tutkijat pitävät Lewyn kappale -taudin ja Parkinsonin taudin kahtiajakoa keinotekoisena. Onkin esitetty, että ne olisivat yksi ja sama sairaus, jonka oireet vain ilmaantuvat eri potilailla eri järjestyksessä.

Lääkityksen kannalta jaottelu on kuitenkin tärkeä.

– Kaikki Parkinson-lääkkeet eivät auta LeWyn kappale -taudista kärsivää samalla tavalla. Potilaan ja läheisten tietoon on tärkeää saada oikea taudin nimi, jolla kummalliset oireet voidaan selittää. Se on itseisarvo, vaikka parantavaa keinoa ei ole.

Lewyn kappale -taudin lääkehoito

Asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AKE) estäjillä, erityisesti rivastigmiinilla, on todettu positiivisia vaikutuksia käytösoireisiin (harhat) ja tiedonkäsittelyoireisiin (erityisesti tarkkaavuuteen).
Parkinsonin taudin kaltaisia oireita voidaan yrittää lievittää Parkinson-lääkkeillä, tavallisimmin levodopalla. Sen mahdollisia haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, huimaus ja sekavuuden paheneminen.
Lewyn kappale -tautia sairastavat ovat yliherkkiä psykoosilääkkeille. Niiden käyttöä pitäisi välttää.
Parantavaa lääkitystä ei ole.

Käypä hoito