Miten hoitohenkilökunta voi edistää Alzheimeria sairastavien liikkumista?
Ennen kaikkea kannattaa unohtaa ajatus, ettei pitkälle edennyttä Alzheimeria sairastavaa kannattaisi kuntouttaa tai liikuttaa. Oli ihminen miten iäkäs tai sairas tahansa, hänen vointiaan ja elämänlaatuaan voi ylläpitää ja kohentaa sillä, että auttaa häntä säilyttämään liikuntakykynsä.
Kuntoilusta tehtiin mahdollisimman monipuolista. Se sisälsi aerobista kestävyysharjoittelua, lihaskuntoharjoittelua, tasapainoharjoitteita ja kaksoistehtäviä, joissa aivoja ja kehoa treenataan samanaikaisesti. Parhaan hyödyn liikuntaharjoittelusta saivat henkilöt, jotka kuntoilivat kotona fysioterapeutin ohjaamana yksilöllisesti.
Miksi liikunta on niin tehokasta?
Liikunta parantaa lihasvoimaa ja tasapainoa, mutta se vaikuttaa myös suoraan uusien hermosolujen ja aivoverisuonten muodostumiseen. Tällöin aivoja muokkaavien kasvutekijöiden määrä lisääntyy. Aiemmin on ollut vallalla käsitys, etteivät aivot muokkaudu enää aikuisilla, mutta se ei pidä paikkaansa: jopa muistisairailla pystytään näkemään aivojen muovautuvuutta.
Lääketieteen tohtori Hannareeta Öhman työskentelee geriatrian erikoislääkärinä Helsingin sairaalassa. Hänen väitöstutkimuksensa löydät täältä.
Teksti Ulla Ojala
