Millainen minä olen?

Kiihkeän kehitysvaiheen jälkeen nuori etsii itseään ja rakentaa identiteettiään.

Kuvateksti
Tasaantumisvaiheessa nuoren pahimmat myrskyt ovat yleensä takanapäin.

Keskinuoruudessa murrosiän pahimmat kuohut ovat yleensä jo laantuneet. Ammattikouluun tai lukioon astuu nuori, joka on rauhallisempi ja rennompi kuin yläasteikäinen sähikäinen.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen korostaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa käydä läpi murrosikää. Voi olla, että kapinavaihe iskee vasta lukiossa. Jokainen kehittyy yksilöllisesti temperamentista, perhesuhteista ja aiemmista elämänkokemuksista riippuen.

Monessa perheessä tämä nuoruusvaihe koetaan kuitenkin suurena helpotuksena: rauha laskeutuu kotiin.

15–17-vuotias nuori totuttelee muuttuneeseen kehoonsa. Hän pohtii erilaisia arvoja ja ideologioita ja viihtyy pienissä ystäväporukoissa, joihin kuuluu sekä tyttöjä että poikia.

Aivojen kehitys tasaantuu. Nuori kykenee suunnitelmallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Aiempi ehdottomuus väistyy suvaitsevaisemman asenteen tieltä.

Seestymisvaihetta elävän nuoren tärkein kehitystehtävä on oman identiteetin rakentaminen.

Sinkkonen korostaa, että nuoruusiässä psyykkinen itsenäistyminen tapahtuu vähitellen, kaksi askelta eteen ja yksi taakse -tekniikalla. Nopeista riuhtaisuista tai itsensä irti repäisyistä aikuisten maailmaan ei ole hyötyä, vaan psyykkinen työ jää kesken.
– Identiteetin rakentaminen on jälkihoitoa. Kun on ensin ratkaissut sen, kelpaanko minä ja onko kroppani okei, niin 16–17-vuotias alkaa pähkäillä sitä, kuka minä oikeastaan olen.

Sinkkonen käyttää termiä ”possible selves” eli mahdolliset minuudet. Nuori pohtii tulevaisuuttaan: mitä siltä on odotettavissa, millainen haluan olla ja mihin viiteryhmään kuulua.

Hiusmallit, pukeutumistyylit, harrastukset ja mielipiteet saattavat vaihtua tiuhaan. Tai sitten nuori kiinnittyy harrastuksen kautta johonkin tiettyyn kehykseen, kuten urheiluun, sirkukseen tai taiteeseen.

Itseään etsivä nuori haluaa usein olla jotain muuta kuin vanhemmat ajattelevat. Perinteitä kannattavat vanhemmat joutuvat ehkä sietämään lapsensa radikaaleja mielipiteitä ja boheemit vanhemmat yllättymään lapsensa konservatiivisuudesta.

Yhteiset keskustelut tukevat nuoren moraalin kehittymistä.

Nuoren muodostaessa vanhempiinsa uudenlaista suhdetta, myös vanhempien rooli muuttuu.
– Sensitiivinen aikuinen hoksaa muuttuneen tilanteen. Isä- tai äiti-olo väistyy ajoittain taka-alalle, ja rinnalle syntyy toveruussuhde. Nuorella on ajatellumpia ja perustellumpia mielipiteitä, ja hänen kanssaan voi käydä tasaveroisia keskusteluja päivänpolitiikasta tai ympäristön saastumisesta.

Yhteiset keskustelut ja pohdinnat tukevat nuoren ajattelun ja moraalin kehittymistä. Ne lisäävät myös vanhemman ja nuoren välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja läheisyyttä.

Vaikka nuori on entistä vastuuntuntoisempi, itsevarmempi ja itsenäisempi, tarvitsee hän aikuisen hyväksyntää, arvostusta ja tukea. Vanhemman tärkein tehtävä on edelleen olla saatavilla.

Moni vanhempi kokee murrosiän tasaantuessa, että nuori ikään kuin tulee takaisin. Vanhempi on jopa saattanut pelätä, että side nuoreen katkeaa.

Sinkkonen korostaa, että itsenäistyminen ei merkitse suhteiden katkeamista vanhempiin. Nuoren itsenäistyminen tapahtuu kiintymyssuhteen tarjoamissa raameissa. Turvallinen kiintymyssuhde joustaa mutta ei mene rikki.

Turvattomuuden kokemukset taas usein vaikeuttavat nuoruusiän itsenäistymistä, koska osapuolia sitoo enemmän raivo kuin rakkaus.
– Turvallinen kiintymyssuhde ei ole häiriöttömän nuoruuden tae. Elämän alkuvaiheessa syntynyt turvallisuuden kokemus heijastuu kuitenkin yleensä nuoruusikään niin, että itsenäistyminen ja vanhemmista irtautuminen sujuvat verraten rauhallisesti. Tästä seuraa se luonnollinen johtopäätös, että vauvaperheiden hyvinvointiin täytyy kiinnittää suurta huomiota.


Jari Sinkkonen vastaa

Voiko nuori tuoda tyttö- tai poikaystävän yökylään?
Olen tässä asiassa tavattoman konservatiivinen. Mielestäni yhden katon alle ei mahdu kuin yksi seksisuhde. Vanhempien on välitettävä ajatusta, että anna ajan kulua. Seksuaalisuus tapahtuu vielä pitkään korvien välissä, eikä nuorten sekstaamisesta seuraa mitään hyvää. Ei vanhempi voi tietenkään mennä joka paikkaan vahtimaan, että harrastavatko ne kielareita tai pettingiä. Mutta hän voi sanoa nuorelle, että käytä järkeäsi.

Mitä tehdä, kun nuori ilmoittaa olevansa homo?
Oman pojan tai tyttären homoseksuaalisuus ei ole yleensä mikään läpihuutojuttu. Tärkeintä olisi antaa nuoren sanoa sanottavansa ja pysytellä niin rauhallisena kuin mahdollista. Jos asia on nuorelle vaikea, olisi hyvä, jos hän voisi puhua tunteistaan ja peloistaan luotettavalle ystävälle tai perheenjäsenelle. Nuori ja vanhempi saavat tukea ja neuvoja myös Seta ry:stä.

Voiko 16-vuotias muuttaa pois kotoa?
Mieluummin ei. Keskushermosto ei ole vielä valmis eikä nuori ole riittävän kypsä ottamaan vastuuta elämästä – siisteydestä, vaatteista, yöunista. Kyllähän tätä toki tapahtuu, ja ihan onnistuneestikin.

Poikani pelaa paljon väkivaltapelejä. Onkohan se harmitonta?
Minulla ei ole omakohtaista kokemusta pelaamisesta. Siitä huolimatta pidän itsestään selvänä, että jos viettää tuntikausia päivässä uppoutuneena simuloituun tappamiseen, se vaikuttaa kehittyvään mieleen ja moraalin tajuun kielteisesti. Tutkijoiden käsitykset väkivaltapelien vahingollisuudesta ovat ristiriitaisia. Tunnettu alan auktoriteetti Craig Anderson on tuonut painokkaasti esiin niiden haitat. Hän pitää selvänä, että väkivaltaiset pelit lisäävät aggressiivisuutta.

Teksti Tiina Suomalainen

Sarja nuoren kehitysvaiheista, osa 3/3

Julkaistu Tehy-lehdessä 16/2012

 

Lue myös muut nuoren kehitys -sarjan artikkelit

Tyyntä ennen myrskyä

Hyvästi lapsuus

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
18.3.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
31.3.2021