Hämeenlinnassa opetetaan ensiapua yliannostuksen varalta.
Elvytysnukke makaa selällään salin lattialla. Jimmy Isaksson polvistuu nuken viereen ja kaivaa taskustaan puhelimen. Hän pysähtyy hetkeksi mietteliään näköisenä.
– Muistelen, kummin päin se menee. Puhallus vai painelu ensin.
Jimmy on asiakkaana A-klinikkasäätiön Hämeenlinnan terveysneuvontapisteessä, Living Roomissa. Alkuvuodesta hän osallistui ensiapukouluttaja Susan Nurmisen vetämään kahdeksan tunnin hätäensiapukoulutukseen. Nyt on vuorossa taitojen kertaus.
Kun elvytysnukke ei reagoi herätysyrityksiin, Jimmy ottaa puhelun hätäkeskukseen. Hän kertoo tilanteen ja sijainnin. Kouluttaja esittää hätäkeskuksen päivystäjää ja kysyy, hengittääkö tajuton. Kun vastaus on ei, päivystäjää esittävä Susan käskee aloittamaan elvytyksen.
Jimmy etsii oikean paikan elvytysnuken rintalastasta ja alkaa painella rivakkaan tahtiin. Samalla hän laskee ääneen yhdestä kymmeneen kolmesti peräkkäin.
– Kolmekymmentä painallusta. Hyvä! Kannattaa laskea ääneen ja yhdestä kolmeenkymmeneen, Susan kannustaa.
Jimmy aukaisee elvytysnuken hengitystiet ja tarttuu sormin sieraimista. Sitten hän puhaltaa kahdesti suun kautta.
Ja samat elvytysliikkeet toistamiseen, minkä jälkeen on toisen kertaajan, Tomi Puustisen, vuoro.
Susan Nurmisen vetämä hätäensiapukoulutus on ensimmäisiä nimenomaan päihteidenkäyttäjille pidettyjä koulutuksia.
Susan työskenteli 2000-luvun alussa päihdetyöntekijänä Hämeenlinnassa. Sen jälkeen hän on opettanut lähihoitajiksi opiskelevia. Viime vuosina hän on myös opiskellut terveystieteiden maisteritutkintoa. Kun Susan kävi SPR:n ensiapukouluttajan koulutuksen, hänellä tuli mieleen tarjota osaamistaan entiseen työpaikkaansa.
Koulutukselle oli selvä tarve. Se oli käynyt ilmi, kun Living Roomin sairaanhoitaja Jutta Pääkkönen oli selvittänyt asiakkaiden koulutushaluja. Ensiaputaidot nousivat toivelistan kärkeen.
Olen ollut tilanteissa, joissa on pitänyt soittaa lanssi paikalle.
Tomi Puustinen
Susan ja Jutta olivat silti yllättyneitä kurssin suosiosta. Kolme osallistujaa yhdeksästä läpäisi oppijakson kirjallisen tietotestin täysin oikein tuloksin. Heistä kaksi olivat Jimmy ja Tomi, jotka olivat käyneet kurssin edellisen kerran armeijassa.
– Koulutus auttaa. Nyt tietää ja uskaltaa toimia, Jimmy sanoo.
– Minäkin olen ollut tilanteissa, joissa on pitänyt soittaa lanssi paikalle, Tomi kertoo.
Susaniin teki vaikutuksen, kuinka avoimesti huumeidenkäyttäjät kertoivat tilanteista, joissa he ovat joutuneet puntaroimaan, milloin pitää hälyttää apua.
Tavallisesti avuntarve liittyy yliannostukseen, jolloin ihminen voi mennä tajuttomaksi. Käyttäjä saattaa mennä myös psykoosiin tai toimia itsetuhoisesti. Tutkimuksen mukaan huumeita suonensisäisesti käyttävien itsemurhariski on 30-kertainen muuhun väestöön verrattuna.
Ensiapukoulutuksen toisena päivänä osallistujille luotiin todentuntuinen tilanne. Yksi Living Roomin huoneista lavastettiin huoneeksi, jossa on juhlat käynnissä. Musiikki soi kovalla ja jokaisella kurssilaisella oli oma roolinsa.
– Asiakkaat osallistuivat yhdenvertaisina työntekijöiden kanssa. Se kuvastaa tämän paikan henkeä, Susan painottaa.
Koulutuksella haluttiin paitsi parantaa ensiaputaitoja myös vaikuttaa asenteisiin. Monella päihdeongelmaisella on huonoja kokemuksia viranomaisista. Koulutuksen tarkoituksena oli hälventää epäluuloja ja madaltaa kynnystä pyytää apua hätätilanteessa.
– Päihteidenkäyttäjä on valinnan edessä. Soittaako apua ja pelastaa toisen henki vai säästääkö itsensä mahdollisilta vaikeuksilta poliisin kanssa?
Kun Susan on käynyt esittelemässä koulutusta ensihoitajille, vastaanotto on ollut kaksijakoinen. Osa ensihoitajista pitää koulutusta hyvänä, osassa se herättää kysymyksiä.
– Päihteidenkäyttäjät saattavat olla ensihoitotilanteessa arvaamattomia.
Susanin mielestä pelot ja ennakkoluulot ovat molemminpuolisia. Hän haluaa hälventää niitä ja on valmis esittelemään koulutusta hoitohenkilöstölle vastaisuudessakin. Toiveissa on, että seuraava ensiapukurssi järjestettäisiin vielä tänä vuonna.
Entä pitäisikö koulutus saada leviämään koko maahan?
Kyllä, tästä ovat yhtä mieltä niin Jutta, Susan, Jimmy kuin Tomi.
