Terveydenhuolto kannustaa vahvasti itsestä huolehtimiseen. Esimerkiksi mammografiat ja eturauhasseulonnat alleviivaavat sitä, että syövät voidaan hoitaa pois, jos ne havaitaan ajoissa.
Raja järkevän itsestä huolehtimisen ja hypokondrian välillä on liukuva. Hypokondriasta kärsivä ihminen ei uskalla luottaa kokeiden tuloksiin, vaan pelko sairaudesta pysyy ja alkaa hallita elämää.
Hypokondria tarkoittaa rintakehän alaista. Joskus pelko voi olla esimerkiksi aivokasvaimen tai vakavan verenkiertohäiriön pelkoa. Potilaalla on vahva tunne siitä, että hänen sisällään ei ole kaikki kunnossa. Pienimmätkin fyysiset oireet ovat hypokondriasta kärsivälle merkkejä vakavasta sairaudesta.
– Me muut ymmärrämme, että päänsärky raskaan päivän jälkeen on normaalia. Vakavan sairauden pelosta kärsivälle se voi olla merkki esimerkiksi aivokasvaimesta, Tikkanen kertoo.
Pelko ei synny tyhjästä. Usein sen taustalla voi olla oma tai läheisen sairastuminen vakavasti. Myös omien vanhempien kuolema kyseiseen sairauteen samassa iässä voi laukaista pelon.
Pienet lapset reagoivat pahaan mieleen vatsakivulla. Tällainen somatisointi on normaali ilmiö aikuisellekin.
Naiset ovat Tikkasen mukaan miehiä alttiimpia kärsimään hypokondriasta, koska he ylipäätään pitävät parempaa huolta terveydestään ja käyvät lääkärillä useammin kuin miehet. Lapsilla ei ole tavattu hypokondriaa, vaan vaiva alkaa usein aikuisiällä.
– Pienet lapset puolestaan reagoivat pahaan mieleen vatsakivulla. Tällainen somatisointi on normaali ilmiö aikuisellekin. Keho reagoi psyykkisiin ilmiöihin esimerkiksi niin, että jännitys voi tuntua vatsassa. Mitä huolestuneempia olemme, sitä enemmän keho reagoi.
Hoidossa on olennaisen tärkeää säilyttää sama ja säännöllinen hoitokontakti eli lääkäri ja hoitaja. Yleislääkärin on syytä tähdentää, että hänen kauttaan lähtevät lähetteet erikoislääkäreille, jos on tarvetta. Hypokondriasta kärsivälle on tyypillistä käydä monella yksityisellä erikoislääkärillä.
Perusterveydenhuollon kontrollikäynti, jossa otetaan somaattiset testit aina uudelleen, auttaa vakavan sairauden pelosta kärsivää. Hänelle tulee tunne, että hän on hyvässä hoidossa. Seuraava varattu kontrollikäynti rauhoittaa pelkoa.
Pitää olla vakuuttava ja nostaa katse tietokoneesta.
Psykologi Tuomo Tikkanen
Säännöllisillä käynneillä pyritään vahvistamaan potilaan turvallisuuden tunnetta. Eri lääkäreillä ravaaminen pahentaa tilaa, koska ihmiset puhuvat samoista asioista eri tavoin.
Toinen keino on pyrkiä lopettamaan itsensä seuraaminen ja keskittyä muihin asioihin. Oman terveyden seuraamiseen kehitetyt laitteet on hyvä poistaa käytöstä ja lopettaa internetissä surffaaminen.
– Internet aiheuttaa pelkoa. Uskon, että se on lisännyt hypokondriaa, vaikka toki sieltä saa hyvääkin terveystietoa, Tikkanen toteaa.
Muita lääkärin ohjeita ovat liikunta, riittävä uni ja oikeanlainen ruokailu. Hyvät elämäntavat auttavat luottamaan omaan terveyteen ja torjuvat sairauksia. Ohjeet voi huoletta antaa terveellekin.
– Potilaalle ei kannata sanoa, että sinä sairastat hypokondriaa. Voi sanoa, että sinä olet huolissasi vakavasta sairaudesta ja että et ole tämän kanssa yksin. Pitää olla vakuuttava ja nostaa katse tietokoneesta. On tärkeää kohdata potilas aidosti ja ottaa hänen huolensa vakavasti, Tikkanen muistuttaa.
Lääkehoito voi joskus lievittää hypokondriasta seuraavia oireita, kuten unettomuutta tai ahdistusta. Itse vaivaan lääkkeillä ei pystytä vaikuttamaan.
Joillekin potilaille on apua psykoterapiasta. Tavallisimpia terapiamuotoja ovat kognitiivinen psykoterapia, pelkoja herättäville teemoille altistava käyttäytymisterapia ja psykoanalyyttinen terapia.
Terapiassa ehditään puhua kuolemansairauden pelosta tarkemmin kuin perusterveyshuollossa. Jos oireet liittyvät laaja-alaiseen ahdistuneisuushäiriöön, psykoterapiaa tarvitaan enemmän.
Hoitaja viettää potilaan kanssa usein enemmän aikaa kuin lääkäri. Hän voi kysyä, mistä tämä ajattelee pelon alkaneen. Tapahtuiko silloin jotain erikoista? Miksi hänelle tuli turvaton olo juuri silloin? Potilaalle voi syttyä näin ymmärrys pelon taustatekijöistä, mikä auttaa eteenpäin.
– Hypokondriasta voi päästä eroon, mutta toisaalta se voi puhjeta uudelleenkin. Terapiassa käsitellään myös elämän ilonaiheita ja mietitään, mikä saa potilaan mietteet pois huolista.
Teksti Maija Joutjärvi
