Tutkimusten mukaan 3­­–15 prosenttia potilaista saa psykoterapiasta jonkinlaisia haittavaikutuksia. Kuva: iStock

Psykoterapiasta voi olla myös haittaa

Psykoterapia auttaa monissa häiriöissä, mutta sen haitoista tiedetään vähän, sanoo kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.

1. Psyykkisten sairauksien lääkehoitoa on kritisoitu ja psykoterapiaan on toivottu enemmän panostusta. Ajatellaan, että jos sitä vain saisi, ihmiset kuntoutuisivat paremmin. Onko toiveelle katetta, Husin kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg?

Psykoterapia on tehokas hoitomuoto ­lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden häiriöissä ja nimenomaan niin, että sitä saa matalalla kynnyksellä hoidon alkuvaiheessa. Hyvää on myös se, että psykoterapiaa saavat yhä uudet potilasryhmät. Sovelluksia on tullut esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja psykoosia sairastaville sekä persoonallisuushäiriöiden hoitoon. Psykoterapiasta on apua monissa somaattisissakin sairauksissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Sekä potilailla että ammattilaisilla näyttää olevan kuitenkin ylimitoitettuja – pahimmillaan jopa romantisoituja – ajatuksia ja odotuksia psykoterapian avusta ja mahdollisuuksista. Psykoterapiaan voi liittyä myös haittoja.

2. Millaista idealisointia on näkynyt?

Kun ihmisillä on vaikeuksia, on aivan ymmärrettävää, että he haluavat purkaa kokemuksiaan jonkun toisen kanssa. Monelle on saattanut syntyä käsitys, että tarvitaan pitkiä hoitoja, jotta asiat saadaan kuntoon. Tutkimustulokset eivät erityisesti puolla tätä näkemystä. Parikymmentä käyntikertaa kestävät psykoterapiat ovat pääsääntöisesti teholtaan yhtä hyviä kuin kaksisataa käyntikertaa kestävät. Tietyissä erityistilanteissa voidaan tarvita todella pitkiä hoitoja.

3. Millaisia haittoja on ilmennyt?

Erilaisten kansainvälisten selvitysten mukaan 3–15 prosenttia potilaista on saanut psykoterapiasta jonkinlaisia haittavaikutuksia. Yleensä ne ovat lieviä. Vakavat haitat ovat harvinaisia. Haittoja on luokitettu esimerkiksi ei-toivottuihin tapahtumiin, hoitovirheisiin, hoidon tehottomuuteen ja sairauden vaikeutumiseen.

4. Millaisia ovat vakavat haitat?

Haitta on erityisen vakava, jos tilanne kriisiytyy terapiasta lähtöisin olevasta syystä ja potilas yrittää itsemurhaa. On myös vakavaa, jos potilaan tila huononee tai hän taantuu ja jää potilaan rooliin.

5. Onko terapiamuotojen välillä eroja haittojen suhteen?

Tästä ei ole olemassa systemaattista tietoa. Terapeutin ja potilaan välinen yhteistyösuhde on erityisen tärkeä. Terapeuttien tulisi säännöllisesti monitoroida omaa osuuttaan sekä sitä, auttaako hoito niihin oireisiin, joiden vuoksi potilas on tullut hoitoon.

6. Vähätelläänkö psykoterapian haittavaikutuksia?

Paremminkin tilanne on se, ettei niitä tunneta. Psykoterapian haitoista ei ole juurikaan keskusteltu, eikä työn monitorointiin ole ollut systemaattisia työkaluja.

7. Miten psykoterapian laatua voidaan arvioida?

Keräämällä systemaattisesti ja laaja-alaisesti tietoja potilaan voinnista ja toimintakyvystä ennen terapiaa sekä seuraamalla, miten se hoidon aikana muuttuu ja millainen potilaan tilanne on hoidon jälkeen. Näinhän tehdään useimmiten somaattisten sairauksien yhteydessä.

Seurannan avulla selviää, onko hoidosta hyötyä, millaisia haittoja voi ilmetä sekä onko palveluntuottajien, hoidon antajien tai hoitomuotojen välillä selviä eroja. Tällainen on puuttunut psykiatriasta ja psykoterapian alalta.

Hus otti syksyllä 2018 käyttöön laaturekisterin, johon on alettu kerätä seurantatietoja kaikista Hus-alueen aikuispsykiatrian ostopalveluterapioista. Se on hyvä alku tällaiselle toiminnalle.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä laaturekisteriin on kerätty piirin itsensä tuottamat psykoterapiat.

Valtaosa kaikista psykoterapioista on edelleen systemaattisen seurannan ulkopuolella. Tulevaisuudessa koko Suomeen tulee saada kansallinen laaturekisteri, jossa ovat mukana yhteiskunnan maksamat psykoterapiat ja mielellään muutkin.

8. Miten psykoterapian laatua parannetaan laaturekisterien avulla?

Rekistereistä saatujen tietojen valossa psykoterapeutteja voidaan kouluttaa huomaamaan epäkohtia ja hyödyntämään tietoja työssään jo terapian aikana.

Tärkeä näkökulma on myös se, että Husin laaturekisterissä potilaan tieto välittyy suoraan hoitoa monitoroivalle taholle. Tähän asti potilaan näkemykset ovat välittyneet terapian laatua ulkopuolelta arvioiville vain terapeutin lausuntojen kautta.

Laaturekisteri ohjaa myös toimintaa, kun potilaat ja terapeutit tietävät, että tiettyihin kysymyksiin pitää ennen pitkää vastata.

9. Millaisia tietoja Husin laaturekisteriin kerätään?

Potilailta kysytään Omavointi-palvelun kautta tietoja hänen voinnistaan ja toimintakyvystään, terapiasuhteen laadusta, terapiaan sitoutumisesta ja terapian vaikutusten näkymisestä. Potilas saa kertoa, ovatko esimerkiksi hoitosuunnitelman käynnit toteutuneet, onko keskusteltu tavoitteista tai toivooko hän terapeutilta enemmän aktiivisuutta, konkreettisia menetelmiä tai vaikkapa tunnetyöskentelyä.

Psykoterapeutit täyttävät sähköisen arvion sekä potilaan tapaamisen että vuoden terapiajakson jälkeen.

10. Nykyään käytössä on useisiin mielenterveyden häiriöihin ­suunnattuja nettiterapioita. Piileekö niissä laatuongelmia?

Nettiterapiat ovat tietokoneavusteisia, pääsääntöisesti netin välityksillä tapahtuvia sarjahoitoja, jotka pohjautuvat useimmiten kognitiiviseen psyko­terapiaan. Niistä muodostuu paljon dataa.

Nettiterapiat ovat hyvin tasalaatuista, turvallista ja toimivaa hoitoa. Kaikki terapeutin ja potilaan välinen kommunikointi jää muistiin ja terapiaa seurataan systemaattisesti. Myös terapiaa käyvä näkee omat tekemisensä ja voi seurata edistymistään.

FT, kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg toimii Husin IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjan linjajohtajana.

Lähteenä myös: Duodecim 15/2019, Psykoterapian haitat – ei vain ruusutarhaa.

Teksti Merja Perttula

Mainos
Mainos