Lääkärilehden (37/2011) tapausselostuksessa esiintynyt poika oli onnekas, sillä hänen saamiensa annosmäärien tiedetään johtaneen lapsilla vitamiinimyrkytykseen. Pahimmillaan liian suuri D-vitamiinin saanti voi johtaa kalsinoosiin, kalkkiaineenvaihdunnan häiriöön, joka aiheuttaa kalsiumsuolojen kiteytymistä pehmytkudoksiin. Sitä seuraava munuaisten toiminnan heikentyminen voi johtaa jopa kuolemaan.
– Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat elimistössä aktiivisia aineita. Niillä on omat tehtävänsä ja sen mukainen ihanteellinen saantitaso. Liian vähäinen mutta myös liiallinen saanti on haitallista, sanoo erikoistutkija, ravitsemusterapeutti Merja Paturi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Ruoassa ravintoaineet ovat oikeassa suhteessa, eikä niitä voi saada liikaa.
Paturi puhuu kollegojensa tavoin terveellisen suomalaisen ruoan puolesta. Ruoassa ravintoaineet ovat yleensä oikeassa suhteessa, eikä niitä voi syömällä saada liikaa – maksaruokien A-vitamiinia lukuunottamatta.
– Liikasaannin riski muuttuu todelliseksi, jos normaalin ruokailun lisäksi käyttää vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennettyjä elintarvikkeita ja ravintolisiä. Mitä useampia valmisteita, isompia annostuksia ja pitemmän ajan käyttö jatkuu, sitä suuremmat ovat terveysriskit.
Internet ja täydennetyt elintarvikkeet ovat tuoneet uuden haasteen kuluttajille ja ravitsemusneuvonnalle. Netin välityksellä on helppo tilata tuhansia koostumukseltaan hyvin erilaisia ravintolisävalmisteita. Täydennettyjä elintarvikkeita on tarjolla jokaisen ruokakaupan hyllyillä.
Netistä löytää myös koko kirjon terveysväittämiä ja annossuosituksia, joihin kannattaa suhtautua hyvin kriittisesti. Tuotteiden sisältökään ei aina vastaa pakkausmerkintöjä.
– Apteekki on luotettavin ravintolisien hankintapaikka, Paturi neuvoo.
Useiden ravintoaineiden hyöty-haittavastetta kuvaava käyrä on U:n muotoinen. Sekä puutos että liikasaanti voi aiheuttaa epätasapainoa elimistössä, vaikkei myrkytysrajoilla vielä liikuttaisikaan. Elimistö pystyy jossain määrin heikentämään tai tehostamaan joidenkin ravintoaineiden imeytymistä liian vähäisen tai liian suuren saannin aikana – muttei kaikkien eikä rajattomasti.
Liikasaannin vaara koskee erityisesti sellaisia vitamiineja ja kivennäisaineita, joiden turvamarginaali on kapea. Suurin riski sisältyy A-vitamiiniin, joka on myrkyllinen jo melko pienillä annoksilla. Sen oireet ja haitat, kuten maksavauriot, ilmaantuvat suhteellisen nopeasti.
– A on ainoa vitamiini, jota voi saada liiallisen määrän myös ruoasta eli syömällä todella runsaasti ja säännöllisesti maksaa, Paturi muistuttaa.
Elimistöön varastoituvien rasvaliukoisten vitamiinien, kuten A- ja D-vitamiinien, liikasaannin riski ja haitalliset seuraukset on helppo ymmärtää. Aika harva tulee ajatelleeksi, että myös vesiliukoisten vitamiinien, muun muassa C-vitamiinin ja B-ryhmän vitamiinien, ylenmääräisessä tankkaamisessa on vaaransa.
Esimerkiksi folaatin saantia täydentävän foolihappovalmisteen runsas saanti peittää B12-vitamiinin, kobalamiinin, puutokseen liittyvät oireet. B6-vitamiini, pyridoksiini, voi suurina annoksina aiheuttaa hermovaurion. C-vitamiinin liikasaannin mahdollinen seuraus on virtsakivien kehittyminen.
Pelkästä ruoasta ei saa haitallista määrää B- tai C-vitamiineja. Täydennettyjä elintarvikkeita käyttämällä suositellut rajat on helppo ylittää moninkertaisesti. Esimerkiksi juomalla litran C-vitamiinilla täydennettyä mehujuomaa saa vitamiinia neljä kertaa suosituksia suuremman määrän.
– Onneksi vesiliukoisten vitamiinien turvallisen saannin ylärajat ovat huomattavan korkeita ja vakavat seuraukset harvinaisia. C-vitamiinin riskirajaakin kolkutellaan vasta, kun vitaminoitua juomaa on hörpitty yli kolme litraa.
Hyvää ravitsemustilaa tavoittelevan on syytä tuntea ravintoaineiden suositukset ja kriittiset tasot. Jos täydentää ruokavaliotaan ravintolisillä ja täydennetyillä elintarvikkeilla, on osattava arvioida eri lähteistä saatujen ravintoaineiden kokonaismäärät ja pidettävä ne varorajojen sisällä.
Lapsilla varorajoja on seurattava tarkemmin kuin aikuisilla. Koska D-vitamiinia on hankala saada riittävästi tavallisesta ruoasta, vitamiinilisä jossain muodossa on paikallaan. Aikuinen voi esimerkiksi käyttää samanaikaisesti kohtuullisen määrän D-vitaminoitua maitoa ja D-vitamiinilisää. Lapselle ei suosituksia enemmän täydennettyä ”plusmaitoa” sen sijaan ole syytä antaa, jos hän saa myös ravintolisää.
– Ravintolisä on lapsille turvallinen vaihtoehto, sillä sen sisältämä vitamiinimäärä on paremmin tiedossa ja saanti hallinnassa.
Vaikka Paturin esimerkit koskevat vitamiineja, periaatteessa mikä tahansa ravintolisä voi olla haitallinen, jos sitä käytetään pitkiä aikoja ja suurina annoksina. Myös useiden valmisteiden yhtäaikainen käyttö voi johtaa liian suureen saantiin.
Yksittäisistä tutkimuksista ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Ravitsemusterapeutti, tutkija Jaakko Mursu
Ravitsemusterapeutti, tutkija Jaakko Mursun tutkimus ravintolisien merkityksestä sydän- ja verisuonitautien sekä syövän ehkäisyssä synnytti viime syksynä räväkkää uutisointia. Tutkimuksessa havaittiin, ettei ravintolisien käytöstä ole hyötyä kansansairauksien ehkäisyssä väestötasolla. Osasta näyttäisi olevan pikemmin haittaa.
Osa mediaa julisti ravintolisien lisäävän kuolemanriskiä. Mursu varoittaa kuitenkin vetämästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäisistä tutkimuksista. Usein niiden tulokset ovat keskenään ristiriitaisia ja vaikeasti tulkittavia. Ravintolisien haitoistakin tarvitaan paljon lisätutkimusta.
– Terveydenhoidon ammattilaisten ei pidä muuttaa ohjeitaan jokaisen uuden tutkimustuloksen tai otsikon mukaan. On tärkeämpää hahmottaa kokonaiskuva. Kun tutkittua tietoa on kertynyt riittävästi, se heijastuu tiedeyhteisön konsensuslausumiin ja viranomaisten suosituksiin.
Jaakko Mursu ja Merja Paturi ovat yhtä mieltä siitä, että ravintolisien laajamittainen käyttö on turhaa ja niiden liikakäytöstä voi koitua vakaviakin haittoja. He korostavat, että ravintolisille on myös perusteltua käyttöä sekä väestötasolla että yksilöllisesti todettujen puutosten korjaamisessa.
– Suomessa yleisimpiä ovat raudan, folaatin ja D-vitamiinien puutokset. Lisäksi sydäntapahtumien uusiutumisen ehkäisyssä kalaöljystä voi olla hyötyä, Mursu sanoo.
Hän neuvoo pitäytymään virallisissa annossuosituksissa, joissa yhdistyy mahdollisimman suuri teho ja turvallisuus. Niistä voidaan poiketa yksilöllisesti, mutta yleensä vain lääketieteellisin perustein.
Merja Paturi toivoo, että ravintolisien vaaroista puhuttaessa terveydenhuollon ammattilaisilla säilyy oikea kokonaiskuva. Vaikka ravintolisien suurkulutus on yleisempää kuin ennen, ravintoaineiden liian vähäinen saanti on edelleen paljon merkittävämpi ongelma.
Tämä ongelma ratkeaa helposti syömällä terveellisesti. Aikuinen saa hyvän annoksen vitamiineja ja kivennäisaineita, jos hän syö erilaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä puolisen kiloa päivässä. Ravintolisiä tulee käyttää monipuolisen ravinnon lisänä ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan.
– Esimerkiksi joka kolmas mies ja joka kymmenes nainen saa ruokavaliostaan liian vähän C-vitamiinia. Tämän puutteen korjaamiseen riittää yksi appelsiini tai lohko kaalia. Ei siihen vitamiinivalmisteita tarvita, Paturi sanoo.
Ravintolisät
- Elintarvikkeita, joita myydään annosmuodossa, esimerkiksi pillereinä, kapseleina, uutteina tai jauheina.
- Esimerkiksi monivitamiini-, kuitu-, maitohappobakteeri- tai kalaöljyvalmisteet tai yrtti-, valkosipuli- ja mehiläisvalmisteet.
- Käytetään täydentämään ruokavaliota ja parantamaan ravitsemustilaa. Osaa suositellaan virallisissa ravitsemussuosituksissa.
- EU säätelee asetuksella vain käytettäviä vitamiineja ja kivennäisaineita, ei muita ainesosia.
- Myynti ei vaadi ennakkotarkastusta tai lupaa, ainoastaan ilmoituksen Eviralle.
Täydennetyt elintarvikkeet
- Elintarvikkeita, joihin on valmistuksen aikana lisätty ravintoaineita, yleensä yhtä tai useampaa vitamiinia tai kivennäisainetta.
- Esimerkiksi jodioitu suola ja D-vitamiinilla lisätyt rasvalevitteet ja mainotuotteet, energiajuomat, täydennetyt makeiset.
- Muutamat tarpeellisia koko väestön ravitsemuksen parantamiseksi. Suurin osa tarjolla lähinnä kaupallisin perustein.
- EU-asetuksessa luetellaan vain sallitut vitamiinit ja kivennäisaineet, muttei niiden enimmäismääriä. Muiden vaikuttavien aineiden käyttöä ei rajoiteta.
Elintarvikkeiden ravintosisällöt ja ruokakorilaskuri
Ravintoaineiden saantisuositukset
